Ennen äitiyttä olin aika kova shoppailija, ostin paljon vaatteita, laukkuja sekä kosmetiikkaa. Suurimman osan vaatteistani olen aina ostanut käytettynä mutta olen silti ostanut liikaa kaikkea. Toki kierrätän vaatteet ja turhat tavarat joko kirpputoreilla myyden tai muuten lahjoitan eteenpäin, mutta jos kulutus on lähtökohtaisesti liiallista niin ei pienet ekoteotkaan tarpeeksi hiilijalanjälkeä pienennä. 

Kun olin raskaana, päätin että aion säästää tulevan lapsen tilille rahaa kuukausittain, oli tuloni kuinka pienet tahansa. Koen sen tärkeäksi itselleni että pieni hätävara on olemassa. Toisaalta säästän rahaa myös ”huvirahastoon” jotta voidaan välillä humputellakin. Tämä osaltaan pisti miettimään jokaisen hankinnan kohdalla sen tarpeellisuutta.

Lapsen syntyessä aloin laittaa omia tarpeitani hieman sivuun, mutta en kuitenkaan niin että oma hyvinvointi olisi unohtunut vaan opin eroittamaan ostoksia tehdessä mitä tarvitsen ja erityisesti kosmetiikan kanssa koin ahaa-elämyksen! Minun ei tarvitse ostaa jokaista kivaa huulipunaa tai testata kaikkia maailman silmänympärysvoiteita, pärjään ilmankin.

Suklaa kuuluu paheisiini, tai hyveisiini ja sen kulutus on kyllä äitiyden myötä kasvanut!

Myös kosmetiikasta syntyvät roskakasat on ahdistanut, maatumattomat ripsivärihylsyt, suihkugeelipullomeret sekä röykkiöt muuta muovijätettä! Toki kosmetiikkapuolella uutuudet välillä kiinnostaa niin kovin että sorrun, mutta koko ajan pienenemässä määrin. Parin vuoden bloggaamisen aikana en ole ostanut yhtään tuotetta vain että voisin sitä blogissa esitellä, tein itseni kanssa siitäkin selkeän linjauksen että kirjoitan vain tuotteista joista pidän ja kuukausittain tulee tasan verran tekstiä kun on positiivista sanottavaa. Muovi on ollut pinnalla jo tovin ja hyvä niin, olen aika paljon miettinyt sitä roskamäärää kuinka paljon esim.vauvataloudessa tulee ja se on valtava läjä se. Sitä tulee kaikkialta, ei vaan kosmetiikasta.

Teen useimmiten itse leivät meillä, näin tiedän mitä syödään ja ihan niin paljon ei roskaakaan tule, ainakaan muoviroskaa.

Harmittaa kuinka en tajunnut tätä jo aiemmin, olen suorastaan hassannut rahaa heräteostoksiin, en edes halua ajatella kuinka paljon! Toki suurin osa ostoksista on tarpeellisia mutta kyllä joukkoon mahtuu uskomaton määrä kaikkea muutakin.

En tietenkään ole pahimmasta päästä ikinä ollut shoppailuissani, ei näillä tuloilla älytöntä siivua palkasta marketteihin kanneta. Mutta yhtäkaikki, summattuna lapsen tulo muutti ajatusta kertakäyttökulttuurista, on saanut harkitsemaan tarkemmin ja miettimään rahankäyttöä rahan itsensä takia sekä luonnon näkökulmasta ajatellen. Myös niillä ostoksilla joita teen, pyrin etsimään ne paremmat, ekologisimmat vaihtoehdot ja miettimään tuotteen elinkaarta tarkemmin. Luonnonkosmetiikka on tullut yhä enemmän mukaan kuvioihin sekä harkitsen välillä eri pakkausmuotojen välillä ihan vaan ajatellen miten paljon roskaa jää jälkeen tuotteen loputtua.

Leikkokukat on yksi heikko kohtani, niitä haluaisin aina kotiini. Kuvassa  on muuten eucalyptuksen erikoisempi lajike.

Ehkä kyseessä on se että on liikaa aikaa ajatella tai tosiaan äitiys nyrjäytti jotain aivoissa, mutta hyvä että ajatusmallissa tapahtui muutos. Ja toivon että muutos on pysyvä!