Pinkkiä vai vaaleensinistä? Gender reveal Central Parkissa

Ollaan asuttu Nykissä nyt 3,5 vuotta ja oon poiminut muutamia ihania asioita jenkkikulttuurista, kuten kaiken maailman kissanristijäiset. Mä RAKASTAN järjestää juhlia kaikkine koristeineen ja härpäkkeineen, ja Jenkit on tämän asian luvattu maa. 

Tällä kertaa tapahtuma on astetta lähempänä sydäntäni, tai ehkä kohtuani, sillä me saadaan tietää kumpi meille tulee: tyttö vai poika! IIK!! 

Kevinin puolella on vaan poikia, niin Kevinin veljissä, kun heidän lapsissaankin. Kevinin äiti, eli mun anoppi on todella valmis tyttöön, joka ei torpedon lailla riehu ja jolle saa pukea pinkkiä. 

Mun suvussa äitillä on sisko (ja veli) ja mulla on sisko. Mun sisko on myös saamassa tyttöä (!!), joten Mä nään tän niin että se on fifty-fifty mitä sieltä tulee. 

Tässä vaiheessa haluan korostaa tälläsen itsestäänselvyyden: sukupuolella ei oikeesti oo mitään väliä, kunhan lapsi on terve. Eli se olkoon tässä nyt lähtökohtana. Ymmärrän myös, että joillekin saattaa olla vaikeaa lukea tätä jos omien lapsien saaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Oon ””kokenut”” sen tuskan läheiseni kautta ja nähnyt lopulta kuinka hedelmöityshoidot on tuottanut tulosta! 

Me päätettiin tehdä erikoistesti, jossa saatiin tietää sukupuoli jo 13 viikon kohdalla ja halusin tehdä jotain vähän spessua sukupuolen paljastukseen. En siis heti avannut lääkärin antamaa kirjettä, missä tulos kerrottiin. Päätin, että isoja bileitä ei nyt tule, koska olo oli aika heikko viikkojen nihkeän syömisen jäljiltä. Koottiin melko viimehetkillä kasaan kaveriporukka ja suunnattiin Central Parkkiin. 

Olin antanut tuon suljetun kirjekuoren kaverilleni Essille edellisenä päivänä. Hän siis tiesi sukupuolen ennen meitä, joka oli hassua.  Essi lupautui ostamaan Party Citystä ”popperit”, eli sellaset konfetti putkilot mistä vääntäessä lentää ilmaan sisältä joko pinkkiä tai sinistä konfettia. 

 

FullSizeRender.jpeg

Tulevat vanhemmat valmiina, tai niin valmiina kun voi olla

 

Tavattiin kaverit Central Parkissa. Meillä on suhteen tärkeisiin hetkiin monesti liittynyt jonkinlainen vene, purjevene tai soutuvene jossa mua kosittiin, joten luonnollinen paikka oli pienen järven rannalla jossa taustalla ihmiset souteli veneillä. Nää tälläset pienet yksityiskohdat on jotenkin niin tärkeitä ja jää mulle mieleen. 

Mulla sydän sykytti tosi kovaa ja olin jo päiviä miettinyt mielessä että kumpi sieltä oikeen tulee. Olin huomannut kotona kaksi merkkiä, jotka vei mua eri suuntiin: kaverin baby showereista jäänyt ”mom to be” nauha, jota ei koskaan päästy käyttämään kun hänen vauva tulikin vähän etuajassa. Tää laitto mut miettimään, että olinko säilyttänyt sitä vuoden ja oliko sen tarkoitus olla sittenkin mun? 

Toinen merkki, joka vei mua siihen suuntaan, että tulossa olisi tyttö oli 10 ilmapalloa jotka näin olkkarin ikkunasta. Ne oli naapurin kattoterassilla kaksi viikkoa ja Mä näin ne joka päivä. Mikä oli se sattuma että 10 ilmapalloa just nyt killuu mun silmien edessä. Oliko tämä ehkä merkki? 

Anyways, oltiin Central Parkissa ja Essi jakoi kaikille konfetti popperit. Mä laitoin siskon ja pari kaveria facetimeen, jotta hei voisivat seurata tätä tällähetkellä jännittävintä asiaa livenä. 

 

IMG_1276-1.JPG

 

Lähtölaskenta Kevinin suusta tuli ihan liian nopeasti. Mä en ollut valmis luopumaan kummastakaan fantasiasta: siitä että saisin viedä pikku likkaa tanssitunnille tai siitä että olisin kentän laidalla kattomassa jotain pallopeliä. Toki voihan kumpikin sukupuoli tehdä kumpaakin.

 

3,2,1 POKS! 

Kevin niin otti varaslähdön kun ei malttanut, söpö. Mä en saanut mun voimilla ja siinä tunnemylläkässä käännettyä tarpeeksi lujaa.  Tiiättekö sen fiiliksen, kun et voi uskoa silmiäsi? Mulla ei usein sellasta tuu, mutta nyt tuli! 

 

FullSizeRender-1.jpeg

ITs a GIRL!

 

Oli niiiiinn henkisesti valmistautunut poikaan, varmaan koska halusin tyttöä että en voinut uskoa tän olevan totta. Meille tulee tyttö!! Mun siskon lapselle tulee serkku (Mullakin on saman ikäinen tyttö serkku joka oli ja on parasta). Mun anopin ei tarvii pelätä tornadoa, Mä saan mennä ostaa kaikkea vaaleenpunasta! Ja en malta odottaa kuinka Kevinistä kuoriutuu pikku prinsessan pikkurillin ympärille pyöritetty isi. 

IMG_1288.JPG

 Se hetki, kun tajuat, mutta et vielä ihan kuitenkaan

IMG_1287-1.JPG

Yksi onnellisimmista halauksista tähän mennessä

 

Nyt oon ikionnellinen, vaikka olisin varmasti myös sinisellä konfetilla. Oon myös todella kiitollinen perheelle ja kavereille jotka jakaa meidän kanssa nämä elämän ihmeelliset hetket, joihin Mä luon kissanristijäisillä lisäjännitystä.

 

IMG_1268.JPG

Mä luulin että olisin nähnyt Essin naamasta että kumpi sieltä tulee, oltiin kuitenkin puhuttu asiasta lähes joka päivä ja tutkiskeltu fiiliksiä. Mulla ei kuitenkaan ollu mitään käryä! Hyvä pokerinaama!

IMG_1282-1.JPG

onnen halauksia 

 

Gender Reveal-137.jpg

Kiitos koko poppoolle

Perhe Lapset Raskaus ja synnytys Suosittelen

Se hetki kun Clearblue näytti plussaa 

IMG_0604.JPG

Tyyntä ennen (rakkauden) myrskyä

Oltiin patikoimassa kaveripariskunnan kanssa yhtenä lauantaipäivänä Upstate New Yorkissa. Syötiin lounaaksi ihanat salaatit ja join pari lasia viiniä. Kesän vikat Roseet, mä ajattelin, kun ilmassa tuntui syksyn merkit. Raikas ilma teki hyvää ja samoin kavereiden ja Kevinin kanssa olo.
 
Kun päästiin illemmalla kotiin tajuttiin, että lounaasta oli kulunut jo jokunen tovi ja päätettiin mennä läheiseen dineriin syömään. Siinä ruokaa odotellessa selasin varmaan kaikki puhelimesta löytyvät äpit (kesti ihan hiton kauan, että ruoka tuli) ja päädyin lopulta mun kuukautis träkkeriin. 
 
”Kuusi päivää myöhässä” sanoi mun äppi. En ajatellut siitä mitään kummia, koska mulla menkat menee vähän niin ja näin ehkäisykapselin poisoton jälkeen. 
 
Kohti (rakkauden) myrskyn silmää
Seuraavana aamuna heräsin jostain syystä super aikasin, tai no kaheksalta, joka on kun keskiyö kun kyseessä on sunnuntai. Joku ääni mun päässä sai mut menemään vessan kaapille ja kaivamaan mun siskolta (joka on nyt raskaana) saadun raskaustestin. En tiedä mikä mut sai tekemään sen testin, mutta hetken mielijohteesta istuin pöntölle ja siitä alkoi 2 minuutin odotus… 
 
Mulla oli tässä vaiheessa “keskiyötä” vielä toinen silmä kiinni, tai vähintään unimatinkakkaa silmäkulmassa ja kun Clearblue näytti plussaa piti hierasta naama kerran jos toisenkin. Siis mä oon RASKAANA!! Mitä!!? Tää oli se hetki mitä olin niin pitkään mielessäni pyöritellyt. Vähän sama kun miettii sitä hetkeä, kun kositaan. Sitä ei tiedä miten, milloin eikä missä se tapahtuu. 
 
Siinä tulvi sitten noin 2780 asiaa nanosekunnissa mun päähän, mutta päällimäisenä hymy ja onnellisuuden tunne. Mä huomasin tutkiskelevani omaa fiilistä ja olin huojentunut, että olin alitajunnassa onnellinen. 
 
Mitä mun pitää nyt tehdä? Kevin oli vielä nukkumassa ja mä en halunnut herättää sitä, koska meillä oli pitkä päivä luvassa ja halusin hänen saada hyvät unet (miks mä ajattelen näin tälläsellä hetkellä!?) päätin siis soittaa kaverilleni Essille. Hänellä on 3 v tyttö ja tiesin että hän on jo hereillä. 
 
Soitan puhelun ja hädin tuskin saan sanaa suustani hysteerisen itkun takia. Essi kehotti mut herättämään Kevinin, koska ei tän asian kanssa tarvinnut odottaa. 
 
Hiippailin kohti makkaria ja emmin herättäisikö tuota nukkuvaa karhua sitten kuitenkaan. Ehkä mä keksisin jonkun ihanan tavan kertoa sille, vaikka jonkun mitä oon nähnyt instassa. Alan sulkemaan huoneen ovea, ja samalla sekunnilla Kevin kysyy “what`s wrong?”. Siinä yritän ihan pokerinaamalla sanoa että ei tässä mitään ja että nuku vielä vaan. 
 
Ei mennyt Kevinille läpi, vaan näki kuulemma naamasta, että nyt on joku. Luuli jälkeempäin kerrottuna, että joku oli kuollut. Otan raskaustestin käteen ja jälleen hysteerisen itkun saattelemana suunnistan testi etukenossa kohti, tässä vaiheessa vielä makuullaan olevaa miestäni. Saan mongerrettua sanat “I’m pregnant” suustani ja tätä seurasi ehkä sängystä nousemisen nopeuden maailmanennätys. 
 
Kevin oli maailman ihanin, hämillään, mutta iloinen. En täysin muista mitä tuossa tilanteessa tapahtui, vähän kun silloin kun hän kosi soutuveneessä Suomessa. Muistan kuinka hän ihmetteli miten tämä kävi niin nopeasti, koska olin ottanut kapselin pois vain neljä kuukautta aikasemmin. Siinä sitten muistettiin mun äidin sanoja “ei tarvinnut kun kattoa isääs niin olin jo raskaana” ja samalla valkesi että samasta puusta on mut veistetty. 
 

IMG_0605.JPG

 

Edessä oli pitkä päivä, mutta jännästi se sai ihan uuden twistin. Kenelle halutaan kertoa ekana? Mitä seuraavaksi pitää tehdä? Apua, synnytys? Mikä edes on vauva? Tuttipullo. Kakkavaippa. Äitiysloma…
 
Ja sitten syyyyyvään henkeä ja otetaan ihan rauhassa. 
 
Mulla on takana (ja edessä) muutama kuukausi mielenkiintoisia aikoja ja aion jakaa niitä täällä ja mun instagramissa. Toivottavasti saatte niistä hetkistä paljon positiivistä energiaa elämään, vaikka et olisikaan raskaana. Uuden elämän luominen on sitten ihmeellistä!  
 

IMG_0608.JPG

halusin näyttää kavereille millasen kaavun täällä aina saa päälle gynellä. tästä tämä kaikki lähti kun ehkäisykapseli otettiin pois Huhtikuussa. 

 

Sukelletaan yhdessä odottamisen ja äitiyden ihmeelliseen maailmaan! 

Terkuin,

Krista 

Suhteet Oma elämä Raskaus ja synnytys Vanhemmuus