Pinkkiä vai vaaleensinistä? Gender reveal Central Parkissa
Ollaan asuttu Nykissä nyt 3,5 vuotta ja oon poiminut muutamia ihania asioita jenkkikulttuurista, kuten kaiken maailman kissanristijäiset. Mä RAKASTAN järjestää juhlia kaikkine koristeineen ja härpäkkeineen, ja Jenkit on tämän asian luvattu maa.
Tällä kertaa tapahtuma on astetta lähempänä sydäntäni, tai ehkä kohtuani, sillä me saadaan tietää kumpi meille tulee: tyttö vai poika! IIK!!
Kevinin puolella on vaan poikia, niin Kevinin veljissä, kun heidän lapsissaankin. Kevinin äiti, eli mun anoppi on todella valmis tyttöön, joka ei torpedon lailla riehu ja jolle saa pukea pinkkiä.
Mun suvussa äitillä on sisko (ja veli) ja mulla on sisko. Mun sisko on myös saamassa tyttöä (!!), joten Mä nään tän niin että se on fifty-fifty mitä sieltä tulee.
Tässä vaiheessa haluan korostaa tälläsen itsestäänselvyyden: sukupuolella ei oikeesti oo mitään väliä, kunhan lapsi on terve. Eli se olkoon tässä nyt lähtökohtana. Ymmärrän myös, että joillekin saattaa olla vaikeaa lukea tätä jos omien lapsien saaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Oon ””kokenut”” sen tuskan läheiseni kautta ja nähnyt lopulta kuinka hedelmöityshoidot on tuottanut tulosta!
Me päätettiin tehdä erikoistesti, jossa saatiin tietää sukupuoli jo 13 viikon kohdalla ja halusin tehdä jotain vähän spessua sukupuolen paljastukseen. En siis heti avannut lääkärin antamaa kirjettä, missä tulos kerrottiin. Päätin, että isoja bileitä ei nyt tule, koska olo oli aika heikko viikkojen nihkeän syömisen jäljiltä. Koottiin melko viimehetkillä kasaan kaveriporukka ja suunnattiin Central Parkkiin.
Olin antanut tuon suljetun kirjekuoren kaverilleni Essille edellisenä päivänä. Hän siis tiesi sukupuolen ennen meitä, joka oli hassua. Essi lupautui ostamaan Party Citystä ”popperit”, eli sellaset konfetti putkilot mistä vääntäessä lentää ilmaan sisältä joko pinkkiä tai sinistä konfettia.
Tulevat vanhemmat valmiina, tai niin valmiina kun voi olla
Tavattiin kaverit Central Parkissa. Meillä on suhteen tärkeisiin hetkiin monesti liittynyt jonkinlainen vene, purjevene tai soutuvene jossa mua kosittiin, joten luonnollinen paikka oli pienen järven rannalla jossa taustalla ihmiset souteli veneillä. Nää tälläset pienet yksityiskohdat on jotenkin niin tärkeitä ja jää mulle mieleen.
Mulla sydän sykytti tosi kovaa ja olin jo päiviä miettinyt mielessä että kumpi sieltä oikeen tulee. Olin huomannut kotona kaksi merkkiä, jotka vei mua eri suuntiin: kaverin baby showereista jäänyt ”mom to be” nauha, jota ei koskaan päästy käyttämään kun hänen vauva tulikin vähän etuajassa. Tää laitto mut miettimään, että olinko säilyttänyt sitä vuoden ja oliko sen tarkoitus olla sittenkin mun?
Toinen merkki, joka vei mua siihen suuntaan, että tulossa olisi tyttö oli 10 ilmapalloa jotka näin olkkarin ikkunasta. Ne oli naapurin kattoterassilla kaksi viikkoa ja Mä näin ne joka päivä. Mikä oli se sattuma että 10 ilmapalloa just nyt killuu mun silmien edessä. Oliko tämä ehkä merkki?
Anyways, oltiin Central Parkissa ja Essi jakoi kaikille konfetti popperit. Mä laitoin siskon ja pari kaveria facetimeen, jotta hei voisivat seurata tätä tällähetkellä jännittävintä asiaa livenä.
Lähtölaskenta Kevinin suusta tuli ihan liian nopeasti. Mä en ollut valmis luopumaan kummastakaan fantasiasta: siitä että saisin viedä pikku likkaa tanssitunnille tai siitä että olisin kentän laidalla kattomassa jotain pallopeliä. Toki voihan kumpikin sukupuoli tehdä kumpaakin.
3,2,1 POKS!
Kevin niin otti varaslähdön kun ei malttanut, söpö. Mä en saanut mun voimilla ja siinä tunnemylläkässä käännettyä tarpeeksi lujaa. Tiiättekö sen fiiliksen, kun et voi uskoa silmiäsi? Mulla ei usein sellasta tuu, mutta nyt tuli!
ITs a GIRL!
Oli niiiiinn henkisesti valmistautunut poikaan, varmaan koska halusin tyttöä että en voinut uskoa tän olevan totta. Meille tulee tyttö!! Mun siskon lapselle tulee serkku (Mullakin on saman ikäinen tyttö serkku joka oli ja on parasta). Mun anopin ei tarvii pelätä tornadoa, Mä saan mennä ostaa kaikkea vaaleenpunasta! Ja en malta odottaa kuinka Kevinistä kuoriutuu pikku prinsessan pikkurillin ympärille pyöritetty isi.
Se hetki, kun tajuat, mutta et vielä ihan kuitenkaan
Yksi onnellisimmista halauksista tähän mennessä
Nyt oon ikionnellinen, vaikka olisin varmasti myös sinisellä konfetilla. Oon myös todella kiitollinen perheelle ja kavereille jotka jakaa meidän kanssa nämä elämän ihmeelliset hetket, joihin Mä luon kissanristijäisillä lisäjännitystä.
Mä luulin että olisin nähnyt Essin naamasta että kumpi sieltä tulee, oltiin kuitenkin puhuttu asiasta lähes joka päivä ja tutkiskeltu fiiliksiä. Mulla ei kuitenkaan ollu mitään käryä! Hyvä pokerinaama!
onnen halauksia
Kiitos koko poppoolle