Se hetki kun Clearblue näytti plussaa 

Tyyntä ennen (rakkauden) myrskyä

Oltiin patikoimassa kaveripariskunnan kanssa yhtenä lauantaipäivänä Upstate New Yorkissa. Syötiin lounaaksi ihanat salaatit ja join pari lasia viiniä. Kesän vikat Roseet, mä ajattelin, kun ilmassa tuntui syksyn merkit. Raikas ilma teki hyvää ja samoin kavereiden ja Kevinin kanssa olo.
 
Kun päästiin illemmalla kotiin tajuttiin, että lounaasta oli kulunut jo jokunen tovi ja päätettiin mennä läheiseen dineriin syömään. Siinä ruokaa odotellessa selasin varmaan kaikki puhelimesta löytyvät äpit (kesti ihan hiton kauan, että ruoka tuli) ja päädyin lopulta mun kuukautis träkkeriin. 
 
”Kuusi päivää myöhässä” sanoi mun äppi. En ajatellut siitä mitään kummia, koska mulla menkat menee vähän niin ja näin ehkäisykapselin poisoton jälkeen. 
 
Kohti (rakkauden) myrskyn silmää
Seuraavana aamuna heräsin jostain syystä super aikasin, tai no kaheksalta, joka on kun keskiyö kun kyseessä on sunnuntai. Joku ääni mun päässä sai mut menemään vessan kaapille ja kaivamaan mun siskolta (joka on nyt raskaana) saadun raskaustestin. En tiedä mikä mut sai tekemään sen testin, mutta hetken mielijohteesta istuin pöntölle ja siitä alkoi 2 minuutin odotus… 
 
Mulla oli tässä vaiheessa “keskiyötä” vielä toinen silmä kiinni, tai vähintään unimatinkakkaa silmäkulmassa ja kun Clearblue näytti plussaa piti hierasta naama kerran jos toisenkin. Siis mä oon RASKAANA!! Mitä!!? Tää oli se hetki mitä olin niin pitkään mielessäni pyöritellyt. Vähän sama kun miettii sitä hetkeä, kun kositaan. Sitä ei tiedä miten, milloin eikä missä se tapahtuu. 
 
Siinä tulvi sitten noin 2780 asiaa nanosekunnissa mun päähän, mutta päällimäisenä hymy ja onnellisuuden tunne. Mä huomasin tutkiskelevani omaa fiilistä ja olin huojentunut, että olin alitajunnassa onnellinen. 
 
Mitä mun pitää nyt tehdä? Kevin oli vielä nukkumassa ja mä en halunnut herättää sitä, koska meillä oli pitkä päivä luvassa ja halusin hänen saada hyvät unet (miks mä ajattelen näin tälläsellä hetkellä!?) päätin siis soittaa kaverilleni Essille. Hänellä on 3 v tyttö ja tiesin että hän on jo hereillä. 
 
Soitan puhelun ja hädin tuskin saan sanaa suustani hysteerisen itkun takia. Essi kehotti mut herättämään Kevinin, koska ei tän asian kanssa tarvinnut odottaa. 
 
Hiippailin kohti makkaria ja emmin herättäisikö tuota nukkuvaa karhua sitten kuitenkaan. Ehkä mä keksisin jonkun ihanan tavan kertoa sille, vaikka jonkun mitä oon nähnyt instassa. Alan sulkemaan huoneen ovea, ja samalla sekunnilla Kevin kysyy “what`s wrong?”. Siinä yritän ihan pokerinaamalla sanoa että ei tässä mitään ja että nuku vielä vaan. 
 
Ei mennyt Kevinille läpi, vaan näki kuulemma naamasta, että nyt on joku. Luuli jälkeempäin kerrottuna, että joku oli kuollut. Otan raskaustestin käteen ja jälleen hysteerisen itkun saattelemana suunnistan testi etukenossa kohti, tässä vaiheessa vielä makuullaan olevaa miestäni. Saan mongerrettua sanat “I’m pregnant” suustani ja tätä seurasi ehkä sängystä nousemisen nopeuden maailmanennätys. 
 
Kevin oli maailman ihanin, hämillään, mutta iloinen. En täysin muista mitä tuossa tilanteessa tapahtui, vähän kun silloin kun hän kosi soutuveneessä Suomessa. Muistan kuinka hän ihmetteli miten tämä kävi niin nopeasti, koska olin ottanut kapselin pois vain neljä kuukautta aikasemmin. Siinä sitten muistettiin mun äidin sanoja “ei tarvinnut kun kattoa isääs niin olin jo raskaana” ja samalla valkesi että samasta puusta on mut veistetty. 
 

 

Edessä oli pitkä päivä, mutta jännästi se sai ihan uuden twistin. Kenelle halutaan kertoa ekana? Mitä seuraavaksi pitää tehdä? Apua, synnytys? Mikä edes on vauva? Tuttipullo. Kakkavaippa. Äitiysloma…
 
Ja sitten syyyyyvään henkeä ja otetaan ihan rauhassa. 
 
Mulla on takana (ja edessä) muutama kuukausi mielenkiintoisia aikoja ja aion jakaa niitä täällä ja mun instagramissa. Toivottavasti saatte niistä hetkistä paljon positiivistä energiaa elämään, vaikka et olisikaan raskaana. Uuden elämän luominen on sitten ihmeellistä!  
 

halusin näyttää kavereille millasen kaavun täällä aina saa päälle gynellä. tästä tämä kaikki lähti kun ehkäisykapseli otettiin pois Huhtikuussa. 

 

Sukelletaan yhdessä odottamisen ja äitiyden ihmeelliseen maailmaan! 

Terkuin,

Krista