Ladataan...

Heippa! Täällä on ollut kiire, ja blogiakaan en ole ehtinyt päivittämään. Työnhaun kanssa kävi hyvin, sain kaksi työtarjousta :) Perjantaina olisi tarkoitus aloittaa työt, jos vaan kaikki byrokratiat saadaan sitä ennen kuntoon. Kerron työjutuista lisää myöhemmin tällä viikolla. Nyt kuitenkin muutamia faktoja ja kuvia Ohiosta.

- Ohiossa on yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, mutta Suomi on pinta-alaltaan kolme kertaa isompi

- Ohiossa ja varsinkin Columbuksessa liikenne on hurjaa ja kuskit kahjoja (näin olen kuullut myös paikallisilta). Ja sen kyllä huomaa tuolla ajaessa, ikinä ei anneta tietä, kaikki ajavat aivan takapuskurissa kiinni, ylinopeutta on vähintään 10 mailia/h. Noh, onneksi kolareilta ollaan toistaiseksi vältytty. 

- Täällä fanitetaan yliopiston (amerikkalaista) jalkapallojoukkuetta todella paljon! NFL-liigaa ei läheskään niin paljon. Yliopistojoukkueen, eli Buckeyesin stadioniin mahtuu yli 100 000 ihmistä ja pelit ovat aina lähes täysiä. Alla kuva pelistä:

- Vaikka onkin lokakuu, täällä on edelleen kesä! 

Viikonloppuna suuntaamme Cincinnatiin, joka on Ohion eteläosassa. Hotellimme on itseasiassa toisessa osavaltiossa, Kentuckissa. Menemme katsomaan Cincinnatin NFL-liigan Bengalsien peliä. :) Mukavaa viikkoa kaikille!

Ladataan...

Heippa! Yllätyksekseni sain työluvan viime viikolla! En ollut odottanut saavani sitä vielä kuukauteen-pariin. Jonot ovat tällä hetkellä ilmeisesti n.2-5kk, minulla meni suunnilleen tasan kolme kuukautta. Viisumini on siis L2, joka ei automaattisesti sisällä työlupaa, eli EAD:ta. Kuitenkin maahantulon jälkeen pystyin hakemaan tuota työlupaa. Ymmärtääkseni kaikkien L2 viisumien omaavien pitäisi tuo lupa saada, kunhan vaan on täyttänyt paperit oikein. Meillä tuon hakemisen teki miehen työpaikan käyttämä lakifirma, joten itse en joutunut kuin täyttämään netissä lomakkeita lakifirmalle ja lähettämään heille valokuvat.

Työlupakortti tuli viime viikolla postin mukana, se on ajokortin kokoinen kortti. Työlupa on voimassa tasan kaksi vuotta ja se pitää uusia, jos jäädään tänne vielä sen jälkeen. Meidän viisumit on voimassa viisi vuotta. Nyt olisi tällä viikolla vuorossa sosiaaliturvatunnuksen hankkiminen paikallisesta sossutoimistosta. Sen jälkeen saan vihdoin rinnakkaiskortin miehen pankkitilille. Ilmeisesti ajokorttikin olisi kyllä riittänyt tuon rinnakkaiskortin saamiseen.

Nyt tosiaan olen aloittanut työnhaun. Täytyy toivoa, että jotain löytyisi. Joissakin työpaikoissa edellytetään, että on pysyvä asukas tai kansalainen, niin sellaisiin paikkoihin en pysty hakemaan. Monesti myös tiedustellaan sitä, että mikä viisumi/työlupa on. Noh, jos ei työpaikkaa löydy, on minulla onneksi opiskelut nyt myös ajankuluksi :)

 

 

Ladataan...

Olimme Suomessa reilu pari viikkoa, minun piti olla hieman pidempään, mutta lentojupakan takia lomani lyheni muutamalla päivällä. Suomessa yllättävän moni asia ihmetytti, vaikka minähän en ole täällä Amerikassa ollut kuin reilu kolme kuukautta. Ehkä sitä sopeutuu niin paljon jo parissa kuukaudessa. 

*********************

Ruuan hinta

Vaikka alunperin olin sitä mieltä, että ruoka olisi täällä suunnilleen samanhintaista kuin Suomessa, ei se kyllä sitä ole. Ostin alepasta ihan vähän ruokaa, vain pariksi päiväksi ja maksoin niistä 30€. Pieni vesimelonikin maksoi melkein 4€. Täältä saamme viikon ruuat n. 50$ (43€) Aldista, eli siis monta kassillista ruokaa! 

Rauhallinen liikenne

Suomessa oli ihanan rauhallista ajaa. Autoja oli vähän liikenteessä ja moottoritiet hyvin pieniä. Suomessa ollaan liikenteessä myös kohteliaampia kuin täällä ja ihmiset noudattavat nopeusrajoituksia paremmin. 

Tyylikkäät ihmiset 

Helsingin keskustassa ihmiset olivat pukeutuneet todella tyylikkäästi ja trendikkäästi! Täällä kun yleensä pukeudutaan vain farkkuihin/farkkushortseihin, t-paitaan ja lippikseen tai urheilukamoihin. 

Julkinen liikenne 

Oli outoa mennä junalla keskustaan, täällä kun on tottunut aina menemään autolla joka paikkaan. Myös ihmisiä oli liikkeellä kaikkialla, täällä kun ei hirveästi näe ihmisiä kävelemässä, vain autoja. 

Suihkun saa käteen ja hanavettä voi juoda 

Myös vedenpaine on Suomessa paljon parempi kuin täällä. 

Kohteliaisuus puuttui

Suomessa tuli ikävä amerikkalaisten kohteliaisuutta. Ihmiset kävelevät päin eikä ovea pidetä auki seuraavalle. Kaupanmyyjä ei juttele mukavia. Välillä tuntui siltä, että Suomessa ollaan todella epäkohteliaita. 

Tupakoivat ihmiset ja juopot, hengailevat teinilaumat

Amerikassa todella harva tupakoi, eikä tupakan savuun törmää täällä oikeastaan ollenkaan. Myöskään juoppoja ei näy missään (ainakaan tällä alueella, missä me asumme). Ihmettelin myös Suomessa juna-asemalla ja kauppakeskuksissa hengailevia ja sotkevia teinilaumoja, sillä niitä ei täällä näy. Missäköhän teinit viettävät täällä aikaa?

********************

Kaiken kaikkiaan fiilis Suomessa oli todella outo. Elämämme Amerikassa tuntui todella kaukaiselta, mutta myös Suomessa oli sellainen olo, että on vain vierailemassa siellä. Kaikki oli tavallaan todella tuttua, mutta siltikin jotenkin vierasta. Tuntui vähän siltä, ettei oikein ole kotia missään. Amerikkaan palatessa minulle tuli pieni masennus ja koti-ikävä Suomeen, joka nyt on jo helpottanut, kun olen keksinyt tekemistä syksylle. Päivät ovatkin menneet opiskellessa ja urheilessa. Lokakuun lopussa/marraskuun alussa olisi todella halpoja lentoja Chicagosta Suomeen, parhaimillaan 340€ menopaluu. Yritän tässä pohtia, josko tulisin silloin Suomeen pariksi viikoksi, sillä silloin minulla ei ole vielä työlupaa, niin olisi hyvä hetki tulla käymään Suomessa :) 

Ladataan...

Nyt, kun olemme taas asettuneet tänne Amerikkaan, on täytynyt miettiä mitä oikein aion täällä tehdä. Ensimmäiset kaksi kuukautta otin täysin loman kannalta (lukuunottamatta kielikursseja ja liikuntaa). Päätin kuitenkin jo tänne saapuessani, että Suomen reissun jälkeen täytyy keksiä jotain tekemistä. Työlupani (eli EAD) ei ole edennyt ollenkaan. Se on ollut nyt jo pian kolme kuukautta tilassa, että se on vastaanotettu. Jonot ovat ilmeisesti 5kk tällä hetkellä, joten ainakin pari kuukautta pitää vielä todennäköisesti työlupaa venailla.

Vaikka kuinka tykkäänkin altailla makoilusta, täytyy jotain järkevää puuhaa keksiä. Päätinkin siis, että alan opiskelemaan. Täältä ei oikein löytynyt mitään järkevää yliopisto-opiskelua, jotai voisi tehdä ilman, että olisi yliopistossa kirjoilla. Sen sijaan löysin Jyväskylän avoimesta yliopistosta kiinnostavan kuuloisia opintokokonaisuuksia ja ilmoittauduin Liiketoimintaosaamisen perusopintojaksolle (28 op). Kurssikokonaisuuden pystyy suorittamaan täysin etänä. Aloitin opiskelun pari päivää sitten ja tuntuu kivalta, että on paljon puuhaa päivisin. Ja mikä parasta, opiskelua voi tehdä myös altailta käsin ;) Tosin meidän allas suljetaan kai jo piakkoin. Täällä on kyllä vielä 20-30 astetta lämmintä, mutta ehkä amerikkalaisten mielestä jo syksyinen sää.

Opiskeluiden lisäksi odotettavissa on muitakin kivoja juttuja. Viikonloppuna menemme katsomaan Amerikkalaista jalkapallopeliä. Lisäksi odotan jo innolla marraskuun Texasin reissua ja Karibian risteilyä. Miehelläni on siis työreissu Texasiin ja minä lähden ehdottomasti mukaan (ainakin, jos minulla ei edelleenkään ole työlupaa tai työpaikkaa täällä). Lisäksi varasimme pari kuukautta sitten Karibian risteilyn, joka on ollut aina haaveeni.

Ladataan...

Heippa! Pahoittelut blogitauosta, Suomessa ei ollut tietokonetta mukana eikä aikakaan riittänyt, joten blogi ei päivittynyt valitettavasti ollenkaan. Eilen kuitenkin palattiin kotiin ja nyt alkaa blogi taas päivittyä säännöllisesti. Lähipäivinä on tulossa juttua mm. siitä, mitkä asiat ihmetyttivät Suomen reissulla. 

Suomen reissu meni todella mukavasti, mutta sen sijaan menolentoni Suomeen eivät menneet ihan putkeen. Tarkoituksena oli siis lentää täältä Columbuksesta New Yorkiin American Airlinesilla ja sitten Finnairilla Nykistä Helsinkiin. Ensimmäinen lentoni peruttiin Nykin sään takia. Korvaavia lentoja ei löytynyt samalle päivälle, joten minut bookattiin samoille lennoille seuraavalle päivälle. Seuraavana päivänä lentoni peruttiin teknisen vian vuoksi. Taaskaan ei löytynyt korvaavia lentoja samalle päivälle. Seuraavana päivänä oli sitten kolmas yritys. Tällä kerralla lento yli 3 tuntia myöhssä, syynä taas Nykin huono sää. Lento oli niin paljon myöhässä, etten olisi ehtinyt vaihtolennolleni. Tällä kertaa kuitenkin löydettiin korvaavat lennot samalle päivälle (Chicago - Lontoo - Helsinki) ja pääsin vihdoin Suomeen! 55 tuntia myöhässä ja kolmen päivän aikana olin ollut kentällä tai koneessa yhteensä lähes 40 tuntia. Noh, mitäs pienistä.

Vaikka minä pääsin Suomeen, ei tietenkään laukkuni päässyt. Laukku oli mennyt Chicagon sijasta New Yorkiin. Onneksi laukku tuli kuitenkin jo kahden päivän päästä. :) 

Korvaukseksi tästä kaikesta sotkusta sain American Airlinesilta 200$ lahjakortin. Jos kyseessä olisi ollut EU-lento, olisin saanut satojen korvaukset. Täällä Amerikassa ei ole lentomatkustajilla oikein mitään oikeuksia. Odottelen vielä, jos saisin matkavakuutuksesta korvauksen ainakin laukun myöhästymisestä. 

Laukkuni muuten kävi tutkittavana yhteensä kolme kertaa, löysin kaikkina kolmena kertana tälläisen lapun laukusta. :D 

Täytyy kyllä sanoa, että minulla on uskomattoman huono tuuri. Mieheni on lentänyt tällä samalla lennolla jo melkein kymmenen kertaa, eikä hänellä ole kertaakaan ollut ongelmia. Uskomatonta! :D

Pages