Kulttuurishokista ja sen puuttumisesta
Ennen Amerikkaan muuttoa kävimme miehen työpaikan järjestämän ulkomaankomennusvalmennuksen. Valmennuksessa puhuttiin mm. kulttuurishokista, omasta persoonallisuustyypistä ja Amerikan tavoista. Viime viikolla meillä oli muutaman tunnin jatkokeskustelu. Puhimme taas kultuurishokista ja tulimme siihen tulokseen, ettei miehelle tai minulle ole kummallekkaan tullut kulttuurishokkia, ainakaan vielä. Minä olen asunut täällä nyt 2,5 kk ja mies jo 5,5 kk.
Teoriassa ulkomaille muuttaja kokee kolme vaihetta: kuherruskuukauden, kulttuurishokin ja hyväksymisvaiheen (kuva alla). Minä en varsinaisesti ole huomannut itsessäni näitä vaihteita, tai sitten vaan olen ollut täällä liian vähän aikaa ja kulttuurishokki on vielä kokematta. Fiilikseni muuttaessa eivät olleen mitenkään hirveän riemukkaat ja eka viikko täällä olikin minulle kaikista ahdistavin. Lähtiessä jätin Suomeen perheen, ystävät, mukavan työpaikan ja työkaverit ja harrastukseni. Minua ahdisti se, että tylsistynkö täällä. Eka viikko täällä olikin ahdistava, sillä en ollut tottunut runsaaseen vapaa-aikaan ja tekemättömyyteen. Minulla ei myöskään ollut ekalla viikolla autoa, joten en päässyt liikkumaan mihinkään. Sitten tokalla viikolla sain auton, liityin crossfit-salille, kävin parilla kielikurssilla ja lähdin tutustumaan kauppoihin. Siitä asti on ollut ihan mukavaa. Tosin syksyllä Suomen reissun jälkeen kaipaisin jotain muutakin tekemistä, kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut.
Amerikkalainen kulttuuri on toki erilainen kuin suomalainen ja jotkut asiat toimivat täällä paremmin ja jotkut taas Suomessa. En ole kuitenkaan ahdistunut tai ärsyyntynyt näistä eroavaisuuksista. Olen vain ajatellut, että täällä on erilaista ja sopeutunut asiaan sen kummempia miettimättä. Paljon eroavaisuuksia löytyy, kuten olette saaneet Amerikan ihmetyksiä – postauksista lukea (uusi on muuten taas pian tulossa ;). Mutta eivät nämä erot ovat minua kuitenkaan saaneet ärsyyntymään. Suurin osa oli etukäteen tiedossa; tiesin, ettei mihinkään pääse ilman autoa ja että työluvan saamisessa kestää, sillä byrokratia ottaa täällä aikansa. Tosin onhan se mahdollista, että olen vielä Honeymoon-vaiheessa ja tipahdan täältä jyrkästi alas piakkoin… Hope not!
Mistä tykkään Amerikalaisessa kulttuurissa? Tykkään kohteliaasta käytöksestä, small-talkista ja siitä, että ollaan iloisia ja ystävällisiä. Otetaan muut ihmiset huomioon paremmin kuin Suomessa. Monesti olen kuullut ihmisten valittavat amerikkalaisten ”How are you?” kysymyksestä, jolla ei oikeasti tarkoiteta mitään ja jota jotkut pitävät pinnallisena. Minä taas pidän siitä, se on amerikkalaisten tapa tervehtiä. Tykkään myös siitä, että kaikki on isoa: meidän isosta kämpästä, isoista parkkipaikoista ja sujuvasta liikenteestä. Täällä on paljon harrastusmahdollisuuksia, kuten liikuntaa ja kielikursseja. Täällä ei myöskään näy kaduilla kännisiä ihmisiä ja myös tupakoitia todella vähän. Ostoskeskuksissa ei hengaile epämääräisiä teinilaumoja. Täällä on myös todella siistiä, roskia ei kaduilla näy.
Mistä sitten en pidä? Siitä, että täällä ei ole julkista liikennettä, vaan kaikkialle pitää aina mennä autolla. Etäisyydet ovat pitkiä ja autossa tulee oltua paljon. En myöskään pidä byrokratiasta, tosin täytyy kyllä myöntää, että ajokortin hankkiminen sujui näppärästi. Mutta en saa sosiaaliturvatunnusta ennen kuin saan työluvan ja työlupaa odotan edelleen. En saa pankkikorttia, koska minulla ei ole sosiaaliturvatunnusta. Muovijätettä on tulee valtavasti, sillä kaikki on yksittäispakattua ja esim. astiat hotellin aamupalalla usein. kertakäyttöisiä. Suomessa ollaan kyllä selvästi ekologisempia. Leipä ja juustot ovat täällä pahoja ja maitotuotevalikoima vähäisempi kuin Suomessa. Toisaalta tämä on tottumiskysymys 🙂 Amerikkalaisiin on vaikea tutustua, tai päästä smalltalkkia pidemmälle. Tosin ei Suomessakaan tutustuminen helppoa ole.
Tälläistä tällä kertaa, voisinkin joskus tehdä vielä kattavamman vertailupostauksen Suomen ja Amerikan kulttuurieroista. Tosiaan minä lähden lauantaina Suomeen ja lomalla blogin kirjoittaminen tuskin onnistuu. Pyrin kuitenkin ajastamaan muutaman postauksen tänne loman ajaksi, eli blogi ei hiljene täysin :)