The dress

Aika pian kun olimme palanneet viime kesänä lomareissulta ja paikka oli varattuna, aloin jo innoissani miettimään lähes joka morsiammelle tärkeää asiaa, hääpukua. Mistä hankkisin sen, millaisen ja voiko todella tuntea sen, että hääpuku on juuri oikea. Olen kuullut niin monelta sen, että sen vain tuntee kun se oikea puku osuu kohdalle. Itse lähinnä mietin miten ihmeessä voin löytää puvun jonka haluan, kun valinnanvaraa on niin paljon..

Hääpukuja sovitin ensimmäistä kertaa yhden kaasoistani kanssa. Olimme kaupungilla kahvilla ja ajattelimme extempore käydä sovittamassa pukuja eräässä liikkeessä. Omassa mielessä oli piirtynyt jo aika tarkka ajatus siitä minkälaisen puvun mahdollisesti haluaisin. Itse aika lyhyenä ihmisenä tiesin, ettei kaikki mallit mitenkään sovi vartalolleni. Ensimmäistä kertaa vetäistyäni yhden puvun päälle, oli oma fiilikseni aika absurdi. Minä todella olisin menossa naimisiin. Se taitaa olla yksi niitä hetkiä kun todella tajuaa, että aikaisemmin niin kaukainen asia on todellakin muuttumassa todeksi. Puvussa oli ajatusta siitä minkälainen hääpuku voisi omalla kohdallani olla. Kesän jälkeen, ruskettuneella iholla valkoinen hääpuku näytti ihanan raikkaalta. Lähetin miehelleni kuvan hääpukusovitteluista ja sain takaisin viestin ”susta tulee kyllä niin kaunis morsian”.

 

Näyttökuva 2015-1-25 kello 17.55.29.png

Näyttökuva 2015-1-25 kello 17.59.36.png

Näyttökuva 2015-2-2 kello 14.37.46.png

Pinterest selailujen ja ensimmäisen sovituksen jälkeen tiesin mitä etsin. Halusin selästä aika avoimen, istuvan ja alhaalta laskeutuvan puvun, jossa saisi olla pitsiä ja vähän jotain kirjailuja. Budjettia puvulle en laittanut, sillä rehellisesti en edes lähtökohtaisesti tiennyt kuinka paljon ne edes kustantaa. Mitään överipukua en halunnut, vaan jonkin kohtuuhintaisen ja itselleni sopivan puvun. Sellaisen jossa tuntisin oloni mukavaksi ja kauniiksi. Ja sellainen löytyi, melkein heti.

Pukuni löysin kaasojen kanssa kun olimme sovittelemassa pukuja. Se taisi olla toinen kerta, jos ensimmäinen extemporepukukerta lasketaan. Kun laitoin puvun päälle, tuntui se vartalooni sopivalta ja siinä oli mukava olla. Kaasojen reaktiota en ikinä unohda, toinen huudahti lähes heti, että ”nyt on hyvä!” Sitä mallailtuani ja jälleen niin kuin hääpaikankin kanssa; vaikka miten montaa sovitin, vertasin sitä aina juuri siihen pukuun jota sovitin lähes ensimmäisenä. Istuva, pitsinen ja alhaalta laskeutuva vähän merenneitomallinen puku odottelee viime hetken korjauksia. Kännykästä aina välillä ihastele pukua, enkä malta odottaa, että saan sen pukea hääpäivänä. <3

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *