Pitkästä aikaa
En tiedä mitä Kookos ajattelee sanonnan pitkästä aikaa tarkoittavan. Hän saattaa vastata esimerkiksi näin, kun kysyn, oliko jossain kivaa:
”Ei ollut kivaa. Oli pitkästä aikaa.”
En tiedä onko se jotain pitkäveteistä, vähän niin kuin että aika kävi pitkäksi.
Tässä tapauksessa otsikko ei viittaa mihinkään pitkästyttävään, vaan päin vastoin. On ollut niin touhun ja tekemisen täyteinen kesäloma, että en ole paljon ehtinyt bloggaamaan. Kuitenkin samalla tosi rentouttava ja ihanan leppoisa.
On ulkoiltu ihan koko ajan. Suurin osa päivästä vietetään ulkoilmassa, oltiin sitten kotipihassa, uimarannalla tai mökillä. Samalla on vähän niin kuin vahingossa päässyt eroon netissä roikkumisesta, eikä sitä ole osannut kaivatakaan. En tiedä yhtään, mitä lukemissani blogeissa on tapahtunut, ja luonnollisesti omassa blogissa ei ole tapahtunut yhtään mitään. Vieläkään en ehdi päästä ajantasalle muiden blogeissa, luen ehkä joskus sitten kun ehdin. Tämä hiljaiselo tuntuu nyt ihan sopivalta – kotona kun on kaikkea muuta kuin hiljaiseloa.
Meidän lomaan on mahtunut kotipihassa leikkimistä, kahluualtaassa loiskuttelua, hiekkaleikkejä uimarannalla ja hyppyjä laiturilta, mökkeilyä kahdella eri mökillä, rentoutumista kahdessa mummolassa, kahdet yksivuotissyntymäpäivät (siis kahdet juhlat, molemmissa kaksi sankaria), yksi päivä Linnanmäellä ja paljon herkkuja, halauksia ja pieniä askeleita.
Parasta tässä kaikessa on se, että loma jatkuu vielä, ja kaikkea tätä ehditään tekemään vielä lisää.
