Meidän päivä

Tänään oli tavallinen päivä. Ei tehty oikeastaan yhtään mitään. Siksi olikin erityisen hyvä päivä tallettaa meidän päivä kuviksi.

Myös siksi, että sain viimein uuden kameran.

Meidän perjantai.

092.jpg

6.50 Herätys.

093.jpg

Höyhen menee joka aamu herättämään isoveljeä, mutta tällä kertaa Kookos oli ehtinyt jo mennä aamupesulle.

095.jpg

7.30 Autan Kookosta pukemaan, kun Isi valmistautuu töihin.

096-tile.jpg7.40 Kookos lähtee päiväkotiin ja Isi töihin. Höyhen on harmissaan.

099-tile.jpg

8.00 Keitän tytöille puuron ja syön samalla itse aamupalaa. Tyttöjen annoksen jäähtyessä syön oman puuroni. Sitten keskitytään vauvojen aamupalaan. Ruispuuroa päärynäsoseella ja ruisleipää omin käsin.

104.jpg

8.30 Kun vaatteet on saatu päälle, on aikaa ja energiaa leikkiä.

105.jpg

Sillä aikaa äiti nautiskelee. Kahvia maidolla ja kookosöljyllä, sekä korppua. Syön melkein joka aamu kahvin kanssa jotain herkkuja.

107-tile.jpg

Kotipäivän asuna H&M:n hauskan malliset valkoiset pellavahousut ja raitapaita. Untuvan housut Name It ja t-paita Mamas & Papas.

106.jpg

10.15 Ulkoilun ajoitus oli täydellinen, tytöt nukahtivat jo eteiseen ja sain rauhassa hakea rattaat varastosta. Käveltiin järjestelemään kirppispöytää ja viemään vielä vähän lisää tavaraa. Tästä retkestä ei olekaan todistusaineistoa, kun onneksi jätin kameran kotiin enkä ottanut mukaan myrskyn armoille ulos.

109.jpg12.00 Kotiin tullessa päiväunet jatkuivat vielä sisällä vähän aikaa ja sain rauhassa syödä lounaan. Tällä viikolla söin joka päivä sämpylää/patonkia/ciabattaa täytteitä vaihdellen. Avokadoa en tosin vaihtanut, sitä oli joka päivä.

110-tile.jpg12.30 Päiväunien jälkeen maistui lounas. ”Porkkanalaatikkoa” riisillä ja jauhelihalla. Lisäksi omin käsin avokadoa ja keitettyä porkkanaa. Siisteys on hämäävää. Kuvasarjasta puuttuu jälkipelit, eli huolellisesti liiskatun, suussa ja syvemmälläkin pari kertaa käyneen avokadon hankaus ja rapsutus pöydästä, syöttötuoleista, hiuksista, naamoista… Kyllähän te tiedätte.

114-tile.jpg13.00 Ja taas leikitään. Hella, astiat ja leikkiruuat on ihan parhaita.

122-tile.jpgPyykkiä pestään pari koneellista päivässä.

117-tile.jpg15.00 Välipalana maistellaan jugurttia ja syödään banaania palasina omin käsin ja lusikalla.

img_0213.jpg

16.00 Vastaanottokomitea on ovella, kun Isi ja Kookos tulevat kotiin.

img_0214.jpgKotiintulouhmaraivari. Märkä, kurainen ja hiekkainen haalari olisi pitänyt saada pitää päällä sisälläkin, ”eeeeeeiiii oteta poooiis”. Jokapäiväinen sisääntulo.

img_0216-tile.jpg17.00 Kookos on apuna ja höpisee juttujaan koko ruuanlaiton ajan. Napsii maistiaisia ja kertoo kuulumisia. Ruokana on pastaa parsalla ja halloumilla. Tytöille pastaa ja parsaa keitettynä tomaattimurskalla ja lisäksi pakastimesta valmista jauhelihaa. Isi paistaa itselleen ja Kookokselle jotain.. öö.. lihaa. Pihviä? Höyhen kokkaa omilla välineillään.

Ruokailutilanne on niin hektinen, että ei paljon kuvia ehdi ottaa. Hyvä kun ehditään omat ruokamme syödä.

img_0224-tile.jpg

18.00 ”Kookos heittää Untuvalle, Untuva Isille ja Isi Kookokselle.”

img_0233.jpg

19.00 Postimies toi paketin. Tulipa tosi nopeasti perille.

img_0230.jpg

19.30 Iltapalan aikaan keittiö on jo aika kaaoksessa.

img_0235.jpg

Isi syöttää tytöille iltapuuron…

img_0234.jpg

… ja sillä aikaa autan Kookosta iltapesuissa. Isin vuoro on lukea iltasatu.

img_0237.jpg

img_0238.jpg

Annan tytöille iltamaidot ja 20.40 tilanne on jo tämä.

img_0239.jpg

… ja hetki sen jälkeen tämä. Aikuisten iltapala Isin kanssa, karkkia, telkkaria ja blogia.

 

Miten se oma arki näyttääkin niin paljon seesteisemmältä linssin läpi? Alan kulkea kamera silmillä koko ajan, jos päivät menee aina näin kivasti.

 

Suhteet Sisustus Oma elämä Ystävät ja perhe

Haaste, joka osui

Nonariina haastoi kanssabloggaajat testaamaan hiilijalanjälkensä. Olen täysillä mukana. Osui nimittäin tuo juttu kulutuskrapulasta aika hyvään saumaan. Tässä juuri naputtelin sekä Nextin, Gapin että H&M:n tilauksia tulemaan. Oijoi. Enkä nyt sitten kirjoitakaan juttua Gapin ihanista lastenvaatteista, hyvin jalassa pysyvistä liukuestesukista, nettikaupan alesta ja toimittamisesta nykyään myös Suomeen.

Tiedän, että en elä tarpeeksi ekologisesti. Erityisesti kulutuskäyttäytymiseen tulisi kiinnittää huomiota ja miettiä mitä oikeasti tarvitsee ja mitä ilman pärjää hyvin. Hiilijalanjäljen lisäksi tätä miettimistä toivoo myös oma pankkitili, varsinkin näin äitiyslomalaisen tuloilla. Varmasti pahempiakin shoppaajia on kuin minä, mutta aina silti voisi vähentää.

Lastenvaatteita ostan paljon käytettynä, mutta silloin tällöin joitain juttuja hankin uutena, varsinkin alesta. Usein etsin ensin kirppiksiltä, ja jos ei löydy niin vasta sitten kaupasta. Omat vaatteeni ostan suurimmaksi osaksi uutena. Kaikki lapsille pieneksi jääneet vaatteet myyn kirpputorilla tai kierrätän ystävien kesken. Myös omat, käytöstä poistuvat vaatteeni vien kierrätykseen.

Toinen hiilijalanjälkeäni kasvattava asia on jätteet. Kilomäärää on vaikea arvioida, mutta ihan varmasti yli keskiarvon on meidän talouden jätemäärä. Kolmen lapsen vaipoista tulee aikamoinen kasa, vaikka osittain käytetään kestovaippojakin. Lisäksi vaikkapa lasipurkkeja ja maitotölkkejä tyhjenee nopeaan tahtiin. Biojätettäkin syntyy suuret määrät, kun kaksi vauvaa harjoittelee sormiruokailua. Ja vaikka meillä tietenkin lajitellaan kaikki jätteet, ei se poista jätteen yhteismäärää. Jätettähän on muukin kuin sekajäte.

071120121452.jpg

Untuvan hiilijalanjälki on vielä kohtuullisissa mitoissa.

 

Mutta se hiilijalanjälki – se olikin yllättävän pieni. 6524 kg CO2.

Omaa jälkeäni pienentää vähän se, että en syö lihaa. Kalaa syön pari ateriaa viikossa, mutta punaista lihaa tai siipikarjaa en ole syönyt yli 13 vuoteen. En tosin tiedä kuinka vääristynyt tulos on, kun perheessäni on kuitenkin neljä lihansyöjää ja ostan kyllä heille lihaa.

Lisäksi hiilijalanjälki pienenee selvästi perhekokomme takia. Vaikka meillä on oma auto, jota käytämme melko paljon, pysyy kulutus kohtuullisena, kun autossa on lähes aina viisi matkustajaa. Tällä porukalla myös lentomatkailu on jonkin aikaa jäissä, ihan vaan sen mahdottomuuden takia. Öö, voin siis ehkä paremmilla mielin keräillä lattialta niitä puoliksi järsittyjä leipiä, hedelmiä ja maisseja roskiin, kun ainakaan en nyt lennä?

Myös tämänhetkinen asumisemme tuo vähän hyvitystä hiilijalanjälkeen. Asumme henkilömäärään nähden melko pienessä asunnossa, kerrostalossa. Seuraavan kerran kun ahtaus ahdistaa, voin ainakin ajatella pientä hiilijalanjälkeä. Tilanteeseen tulee kyllä toivottavasti lähiaikoina jotain muutosta, mutta tuskin meille hukkaneliöitä myöhemminkään paljon jää.

Vaikka nyt siis riemuitsen yllättävän pienestä hiilijalanjäljestä, aion silti kiinnittää asiaan enemmän huomiota. Aina voi parantaa.

 

Nonariina haastoi listaamaan kaksi asiaa, joilla omaa jälkeä aikoo pienentää. Ne on helppo keksiä, eikä pitäisi olla liian hankala toteuttaakaan.

1. Jätteen määrän vähentäminen. Pyrin vähentämään jätteen määrää kotitaloudessamme. Ostan elintarvikkeet, pesuaineet ym. isommissa pakkauksissa ja vähennän pikkupurkkien määrää. Yritän vähentää kertakäyttövaippojen käyttöä vielä entisestään.

2. Kulutuksen vähentäminen. Tämä nyt on ihan selvää. Mietin tarkkaan mitä oikeasti tarvitsen (tai lapset tarvitsevat) ennen kuin hankin mitään, enkä osta vain siksi kun on alessa.

 

Jaan haastetta eteenpäin, joten käy sinäkin testaamassa oma hiilijalanjälkesi täällä. Kerro sitten mitä sait tulokseksi, sekä kaksi asiaa, joilla aiot hiilijalanjälkeäsi pienentää.

 

Puheenaiheet Raha Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus