Kaikk’ o kielletty.

Moi! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, luvassa maistiainen Hong Kongista, jonne alunperin niin kovasti hinkusin ja lähes välittömästi sinne päästyäni halusin vain jatkaa seuraavalla lennolla kohti Eurooppaa ja viileämpää ilmanalaa. 😀 Sinne täytyy ehdottomasti mennä keväällä tai syksyllä, eikä kesäkuussa lämpötilojen keikkuessa 33 asteen pinnassa ja kosteusprosentin ollessa noin kaksisataa. Kuumissa paikoissa on tullut käytyä, mutta jotenkin tämä megacity pienelle alueelle tykitettynä, kaikki päästöt ja ihmisvilinä takasivat sen, että en meinannut jaksaa tehdä yhtään mitään.

Mulla oli oppaana paikallinen daami, jonka tapasin reissullani Eteläsaarella. Päivisin se oli kuitenkin töissä, joten pyörin itsekseni Tsim Sha Tsuin alueella, josta olin onneksi tajunnut varata hostelliresidenssini. Tsim Sha Tsui oli paljon mukavampi kuin toispuoljokkee, mikä koostui lähinnä toimistorakennuksista. Eniten pidin kuitenkin Mong Kokin alueesta ja jos joskus päätyisin Honkkariin uudestaan, tähtäisin majapaikkani niille huudeille. HK on rakennettu niin sumppuun, ettei hostellissakaan oltu hulluteltu neliöillä, mutta yllättävän hyvin mahtui 10 sänkyä noin kymmenen neliöön huoneeseen, joka oli todella puhdas ja raivokkaalla ilmastoinnilla varusteltu, joten suositukset Rainbow Lodgelle! Se taisi kustantaa n. 18 euroa yöltä ja lentokenttäbussin pysäkki on muutaman metrin päässä alaovesta. Erittäin arvostettavaa, kun raahaa mukanaan kaikkea kamaa 9 kuukauden ajalta.

Perus perjantai-ilta Mong Kokissa. En ole oppinut virheistäni, vaan pyrin aina maistelemaan katuruokaa ja toivomaan parasta. Aika hyvin yleensä menee, kunhan ei kajoa lihatuotteisiin, ja niihin en ole muutenkaan niin innokas.

Kiivitalven rusketus vielä nahassa, hyvin on rapsahdellut täällä Suomessa suvessa pois. Hirveän kätevästi toimi julkinen liikenne, Octopus-kortti kannattaa ostaa jo lentokentältä ja sitten vaan ladata siihen rahaa ja vilauttaa sitä. Hyvä etenkin busseissa, sillä vaihtorahaa ei anneta. Siinä tais olla pieni pantti, jonka saa sitten takaisin, kun kortin palauttaa lähtiessään.

Parasta oli tietysti syödä maailman halvimmassa Michelintähden ravintolassa. No kidding. Tilattiin dim sumeja pöytä täyteen hampurilaisaterian hinnalla per naama. Sain ilon ja kunnian tavata yhden Amerikan hostsiskon, joka oli viimeksi tavatessa 11-vuotias ja nyt yhtäkkiä parikymppinen kaunotar Kaliforniasta tekemässä työharjoittelua HK:ssa. Niin se aika kuluu. Ei tässä ole vuosia hukattavaksi! Näitä tähtiravintoloita on useampi, autenttisin on kuulemma tämä Mong Kokissa sijaitseva. Pöytää ei tarvinnut varata ilta-aikaan – dimsumit ovat aamiaisruokaa, joten kovempi ryysis on aamupäivisin. Hauskoja ja herkullisia nöppösiä olivat. Näin ensimmäistä kertaa Aasian tantereella olin kuin Liisa Ihmemaassa ruokienkin suhteen, vaikka toki China Towneissa on tullut vierailtua, mutta ei niitä nyt lasketa.

Pojat karkeloi. Kyllä se nöyräksi vetää kun ei ymmärrä kielestä yhtikäs mittään. Puolassakin saa edes pari konsonanttia kakistettua peräkkäin.

Bambusta on moneksi!

Paikallinen Punnitse et Säästä. Kyllä mä näkisin, että nämä asiat tulisi jotenkin peittää – sen verran pakokaasuja ja muita hiukkasia leijailee ilmassa!

Sitten vielä pakollinen pytinkikuva. 

Ihan hauskaa siis oli, ainoa miinus matkaajalle omasta turnausväsymyksestä ja huonosta kuumuuden kestämisestä! Yksi yö oli palohälytys hostellissa, joten seisoimme kaikki kadulla pari tuntia yösortseissamme ja en tajunnut ottaa mukaan en passia, en lompakkoa, en puhelinta, en mitään. Olisi ollut upeaa etsiä jotain Suomen suurlähetystöä hädin tuskin vaatetettuna ja pennittömänä… ensi kerralla siis sen verran reagointikykyä päälle, että tajuaa ottaa tärkeimmät mukaan. Onneksi ei ollut tulipaloa, joku taisi vain jossain polttaa nuudelit pohjaan.

Verrattuna eteläamerikkalaisiin metropoleihin HK oli oikein turvallisen tuntuinen ja organisoitu. Jos shoppailusta pitää, niin ostoskeskuksia löytyy ihan jokaiselta nurkalta. Kaduilla päivystää ärsyttäviä handbag, madam? -kaupustelijoita, mutta ehkä ne vainoaa vaan tällaisia kangaskassihippejä.^^ Summa summarum: HK on varmasti paikka, joka vaatii pidempää oleskelua ja tutustumista, jotta sinne pääsee kunnolla sisään, mutta ihan metka paikka tällaisena lay over -kohteenakin!