Rahalätinää: Australia vs. Uusi-Seelanti working holidaylla

Minulla on täällä blogitekeleessäni tuolla oikeassa laidassa suurin piirtein toimivia tageja, joista yksi on raha. Siitä on ollut paljon puhetta Lilyssä viime aikoina, joten voisin kommentoida asiaa Australian ja kiivimaan working holidayn kannalta. Ehkä joku siellä miettii, että no kumpaan maahan mää nyt lähtisin. Tietenkin molempiin! Mutta asiaan.

Reilu vuosi sitten olin siis 9 kk Uudessa Seelannissa, josta muutaman kuukauden klassisessa backpacker-työssä ravintola-alalla Aucklandissa. Tein myös kakkostyönä myyjän hommia suomalaiselle yrittäjälle. Taloudellisesti tässä ei ollut paljoa järkeä, koska Auckland on valtavan kallis ja matalapalkka-alojen palkat kirjaimellisesti matalia. 

IMG_2836.jpg

Kuten kiivimaan rahaa käsittelevissä postauksissani kommentoinkin, suurin ongelma oli ehdottomasti asuminen kalliissa suurkaupungissa. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Onneksi typerää on vasta tehdä sama virhe kahdesti, joten täällä Australiassa en jäänyt kaupunkeihin. Olen vähän työnarkomaani ja ajoittain hyvinkin antisosiaalinen möykky ja mulle ei ole tarpeellista pitää kaikkea cityelämän houkutuksia siinä aivan lähietäisyydellä. En minä halua niitä kovin usein länsimaalaisissa kaupungeissa (Buenos Aires on poikkeus). Katoomba oli täydellinen asuinpaikka, sillä parin euron ja tunnin junalla pääsi hurauttamaan napsimaan tärähtäneitä turrekuvia Sydneystä.

IMG_3601.jpg

Uudessa Seelannissa on jopa 25-30 % pienemmät palkat, mutta muuten aika lailla sama hintataso, joten dollareiden kuvat silmissä kannattaa tietenkin tulla tänne Down Underiin. Maagisista $50 tunnissa -töistä ei itselläni ole kokemusta, mutta minimipalkka esimerkiksi ravintola-alalla on reilu 18 dollaria, joten yhtään vähempään ei kannata tyytyä. Fairworkin nettisivuilta löytyy kaikki mahdollinen, jos oma palkka mietityttää. Täällä on monenlaisia työsopimuksia, mutta w&h-viisumilaisilla aika yleinen on ’casual’, jolloin ei esimerkiksi kerry mitään lomia. Itselläni oli aiemmassa työpaikassa erikoinen annual salary, eli vuosittainen könttäsumma. Siinä oli kusetuksen makua, mutta ei täällä ihan loputtomiin voi omia oikeuksiaan puolustaa. Aina sieltä joku pieni porsaanreikä löytyy, kunhan ei ihan karjunkokoinen reikä kuitenkaan ole.

IMG_3335.jpg

Jotenkin outoa puhua rahasta working holidayn yhteydessä, sillä harva länsimaalainen tänne varmaan tulee tienaamaan. Suurin osa tuntuu olevan tili tuli tili meni -periaatteella. Mulla on vain jostain kuusivuotiaasta asti ollut tarve säästää sukanvarteen, joten olen keskittynyt töihin ja tulen sitten joskus matkustamaan perusteellisemmin, jos siltä tuntuu. Toki nykyinen työ on onnellisesti mahdollistanut molemmat ja siitä olen oikein mielissäni! Olen kuitenkin onneksi alipalkattu, niin pysy joku roti onnekkuuden määrässä. Alipalkattu tarkoittaa $23 tunnilta casual-sopimuksella, mikä on sama kuin siivoajilla. Toimenkuva ja työajat ovat kuitenkin niin spot on, etten ole jaksanut ainakaan vielä meuhkata tästä. 🙂

Työ ja raha Matkat Raha Työ

Mitähän tässä elämässä seuraavaksi tekisi -äänestys

Hei vaan taas täältä klassisen peruskysymyksen ääreltä. Takana on aika uuvuttava työviikko ja tässä tapauksessa viikko tarkoittaa noin 12 työpäivää putkeen. Näistä kolme oli ympärivuorokautista työpuhelimen päivystämistä. Ihanata. Ajattelin, että on hyvä ajatus vetää naamariin kolme Kitkattia, mutta elämän suunnan löytymisen sijaan tästä toimenpiteestä tulikin vain huono olo. Ei yllätys, mutta piti kuitenkin kokeilla.

Näillä näkymin mun täytyy jättää Australia ja tämä rakas työpaikkani lokakuussa. Saattaisi ehkä kuitenkin löytyä konsti pidentää täällä asumista vuodella. Siinä on yksi vaihtoehto. Olisi hirveän kiva jatkaa oman alan töiden parissa jossain toisessa kengurumaan kolkassa. Tämä vaihtoehto on kyllä aika hankalasti saatavilla, se on fifty-sixty.

Toinen vaihtoehto on kömpiä Darwiniin ja lentää sieltä Aucklandiin. Turistiviisumilla voisi ihmetellä kiivimaata kolme kuukautta. Vapaaehtoistyöt ja vaellukset kuulostaisivat vaihteeksi taas hyvältä. Paitsi että mun vaelluskengät on Suomessa. No mutta. Paikallisilla kavereilla on myös kuulemma pannut kuumina! Tammikuussa voisin ottaa suoran menolennon Aucklandista Buenos Airesiin ja sopia treffejä siellä asuvien ihmisten kanssa. Sitten vaan lähteä mujuamaan rinkkani kanssa kohti pohjoisempia kolkkia tai ehkä elämä kattaisi taas jotakin jännittävää Buenos Airesissa. (Matkanjärjestäjät voivat nyt ottaa yhteyttä, täällä olisi kielitaitoinen paikallisopas tarjolla.)

IMG_3388.jpg

Takaraivo Exmouthin kukkuloilla.

Kolmas vaihtoehto on klassinen paluumatka kotikonnuille Aasian kautta. Darwinista lentää aika edullisesti esimerkiksi Indonesiaan. Hyvin voisi siellä viettää melkein puolen vuoden työputken päälle hyvinvointilomaa. Sitten pikku hiljaa seikkailla talven ajan ja yli ja tulla tunnustelemaan kotimaata keväällä. 

Neljäs vaihtoehto on hakea talveksi sesonkitöihin Lappiin. Nehän alkaisivat sopivasti siinä vaiheessa kun nykyiset työni täällä loppuvat. Taidan kuitenkin nyt joutua myöntämään, etten kestä puolen vuoden pimeyttä ja pakkasta 2.5 vuoden kesän jälkeen. Melko pitkän poissaolon jälkeen haluan myös nähdä perheenjäseniä – niin vanhoja kuin jopa niin uusia, etten ole heitä vielä tavannut lainkaan! Satojen kilometrien päähän muuttaminen ei siis siinä mielessä houkuta.

IMG_3351.jpg

Takaraivo Kalbarrin kansallispuistossa.

Sitten vain äänestys käyntiin mihin takaraivoa pitäisi seuraavaksi mennä filmaamaan. Mää en oikeasti tiiä ja pitäisi muutaman päivän sisällä päättää, ennen kuin lentojen hinnat ryöstäytyy ihan käsistä. Kommenttiboksi on auki!

Suhteet Oma elämä Matkat