Pieni karhunkierros

Ja tästä se sitten lähti, Kuusamon reissun toinen vaelluspäivä. Kohteena oli Pieni karhunkierros, joka käsittää yhteensä 12 kilometriä metsää, jylhiä kallioita ja kuohuvia koskia, noin jotakin mainitakseni. Ja riippusiltoja! Niissä on samaan aikaan jotakin pelottavaa ja viehättävää.

Reitin alkupuolella pääsimme heti ihastelemaan Myllykoskea. Ja kun virtaavan veden äärellä olimme, oli tietenkin pakko kokeilla, kuinka maitomaisen näköistä vedestä saisi. Tietenkin käsivaralta keskellä kirkasta päivää ja ilman minkäänlaisia suodattimia (joita en edes omista)..

Kuvausasennot lähentelevät välillä aikamoista akrobatiaa. Sitä en olekaan moneen vuoteen oikein harrastanut, joten välillä on hyvä vähän jumppailla. Onneksi ei ollut ketään lähistöllä! Jokin pienissä puroissa on aina viehättänyt minua.

Portaitakin tuli useampia kiivettyä ja laskettua, mutta porrastreeninhän sanotaan olevan tehokasta. Ja kerran poikkesimme vielä polulta ja kipusimme useamman sataa porrasta alas ja ylös. Valitettavasti turhaan, sillä alhaalla ei ollutkaan silloin sitä, mitä etsimme.. Kauniita maisemia kylläkin.

Matkan varrella oli useampia infotauluja eri paikoista. Kärsivällinen olisi tietenkin lukenut tekstitkin kunnolla, mutta minä keksityin yllättäen enemmän sihtailemaan kameran kanssa taulujen pyöreiden ikkunoiden läpi. Kuvista tulikin mielestäni hauskoja.

Tämä vaellusreitti tuntui olevan varsin suosittu, näimme monia muitakin ihmisiä.  Eväät saimme paistettua valmiilla tulilla, sillä nuotiopaikalla oli paljon porukkaa samaan aikaan. Mutta rauhassakin saimme onneksi kulkea. Pian olimmekin taas ihastelemassa Myllykoskea, jonka luota matka jatkui kohti alkupistettä.