Selfiekulttuurin hyvistä puolista
”Hmm, minkäköhän uuden kuvan laittaisin profiilikuvaksi Facebookiin, blogiin ja instagramiin? Kun olisi niin monta hyvää!” Kieltämättä näin on tullut ajateltua useamminkin kuin kerran muutaman viime vuoden aikana. Jos mennään vähän kauemmaksi menneisyyteen, tuskin olisi löytänyt montaakaan kuvaa, jotka olisin kelpuuttanut muiden nähtäväksi. Lukiossa Facebookiin liittyessäni ajattelin, että ai kamala nyt ihmiset näkevät kuinka epäkuvauksellinen (lue: ruma) olenkaan. Täytyy sanoa itsetunnon kehittyneen jonkin verran noista ajoista, ja uskallan väittää sosiaalisen median vaikuttaneen asiaan positiivisesti.
Olen järkeillyt asian niin, että kun asettaa itsensä alttiiksi arvostelulle ja huomaa, ettei mitään pahaa tapahdukaan vaan oikeastaan päinvastoin, pystyy vähän hellittämään omista vaatimuksistaan. Ja kun tarpeeksi monesti näkee omia kuviaan, voi jopa alkaa huomata itsessään hyviäkin puolia. Itse en ennen oikein tykännyt olla valokuvissa, elleivät ne liittyneet johonkin, mitä tein, kuten sirkusesityksiin, joista tietenkin halusi saada muistoja. Kun ystäväni lähetti minulle jokin aika sitten valokuvia vuodelta 2007, hän sanoi, että minua on ollut selkeästi vaikea silloin saada hymyilemään. Niin se taisi ollakin. Kun vertaan niitä kuvia myöhempiin, voin nähdä eron. Tietysti ikäkin on tuonut vähän lisää itsevarmuutta, mutta ellei omakuvia otettaisi ja julkaistaisi niin paljon, uskoisin valokuvissa olemisen olevan paljon vaivaannuttavampaa. Ja ellei olisi kuvia todistusaineistona, voisi olla hankalampi nähdä kehitystä itsessään. En välttämättä ole tänään yhtään sen kauniimpi kuin 17-vuotiaana, mutta jokin on silti muuttunut. Kuvissa näkyy monesti enemmän rentoutta ja hassuttelua, jopa sitä hampaat paljastavaa hymyä, mikä olisi joskus ollut ihan kauhistus. Ehkä sisäinen muutos kuvastuu jo ulospäinkin?
Jotkut väittävät vieläkin selfieitä julkaisevia liian itserakkaiksi, mutta olen vähän eri mieltä. Meillä kaikilla on tarve tulla jollain tavalla näkyväksi ja nähdyksi, ja selfie on hyvä tapa näyttää itsensä sellaisena kuin haluaa. Se antaa monesti paljon enemmän, kuin rajattu otos pakollisesta sukujuhlapönötys-kuvasta, johon kaikki on aseteltu suoraan riviin.
Tiivistettynä omakuvien ottaminen/otattaminen ja julkaiseminen siis:
- voi parantaa itsetuntoa
- voi auttaa huomaamaan omia hyviä puolia
- antaa mahdollisuuden näyttää itsensä sellaisena kuin haluaa
- voi edesauttaa näkyväksi ja nähdyksi tulemisen kokemusta
- voi auttaa huomaamaan, ettei ole niin vakavaa, miltä näyttää
Tällaisia ajatuksia tänään.