Kuka vielä kirjoittaa kirjeitä?

Tänä internetin, sosiaalisen median ja älypuhelimien aikakautena olen miettinyt, että kuinka moni enää kirjoittaa perinteisiä kirjeitä?

Kun olin ala-asteen kolmannella luokalla, kaikilla tytöillä oli kirjekavereita. Pitihän minunkin sitten laittaa oma ilmoitus Teksti-tv:n kirjekaveri-palstalle (ja Lemmikki -lehteen). Oi kyllä, se oli silloin suosittu kanava. Jännityksellä odotettiin, milloin se oma ilmoitus ilmestyy ruutuun ja vastaako siihen kukaan. Tätä kautta hain aikoinaan myös swappailukavereita. Miulla on sellainen villi veikkaus, että nuo sivut on varmasti aikoja sitten jo kuopattu. Kuten myös monet lehdissä olleet palstat.

Ja kyllähän niitä vastauksia tuli, vähän liiaksikin, ja kaikille tietenkin piti vastata. Kaupasta kannettiin erilaisia kirjepapereita vinot pinot, postimerkeistä puhumattakaan. Postin hakeminen laatikosta oli erityisen jännittävää, kun mietti, että onkohan siellä tänään kirjeitä.

Ja kuinkas on nyt asianlaita? Kirjepaperivalikoimat ovat aikamoisen suppeat, mistä voi jo päätellä jotain. Ja jos valikoimaa löytyy, usein ne päätyvät lopulta alennuskoriin.

Itselleni on näiltä kirjeenvaihtobuumin aikakausilta jäänyt muutama ystävä, joiden kanssa vieläkin olen tekemisissä, enimmäkseen kylläkin sähköisesti. Mutta kirjeitä tulee kuitenkin vuosittain joitakin kirjoitettua, enimmäkseen kuitenkin ”oikean elämän” ystävien kanssa. Yhden ystäväni kanssa meillä on jo useamman joulun ajan ollut tapana kirjoittaa toisillemme joulukirjeet, mikä on mielestäni aivan loistava perinne. Suosittelen. Harva alkaa kaivelemaan vanhoja sähköisiä viestejä, mutta kirjeen voi helposti ottaa esille ja lukea uudelleen.

Kirjoita ystävällesi tänä jouluna kirje niillä omilla persoonallisilla harakanvarpaillasi tekstiviestin tai Facebook -viestin sijaan -hän varmasti ilahtuu!