Tänään näin pitkästä aikaa tiklejä. Ne olivat kyllä niin korkealla, että tuli vain mahakuvia. Sinitiasen huusholli. Täälläpäin on kaupungissa aika paljon linnunpönttöjä. Tuo vähän elämää tähänkin kyläpahaseen! 🙂 Peipon bongasin nyt ensimmäistä kertaa. Räkättirastaita on ollut aika paljon tässä ihan meidän asunnon nurkilla viimepäivinä. Västäräkkejäkin on saapunut tänne kesänviettoon, viime viikolla niitä alkoi näkymään. Käpytikkoja […]

Niinhän sitä sanotaan, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Toivottavasti, sillä mulla ei ole tähän kyllä oikein sanoja. Nämä kuvat on otettu tänään paikallisen lukion nurkilta. Järkyttävää. Ilmeisesti koulujen yleissivistävä opetus ei ulotu ympäristön kunnioittamiseen. Ensimmäisenä mieleen tuli, että kouluissa tulisi ottaa käyttöön viikoittainen, organisoitu siivouspäivä. Ja käytäntöä jatkettaisiin niin kauan, kunnes tällaista sotkua […]

Vielä eilen nämä kukat olivat nupussa. Ei vaadittu kuin vähän auringonpaistetta, niin jo oli kukkaloistoa kerrakseen. Puhummatkaan kaikista hyönteisistä. Näin tänään paljon perhosia ja lisäksi tuon yhdessä kuvassa vilahtavan ampparin! Jäätelökioski oli avattu, joku kulki shortseissa. Itse en vielä ihan niin vähillä vaatteilla lähtisi ulos, mutta liikaa oli villakangastakkikin kyllä tuohon säähän. Ihana ilma.

Tämä keväthän alkaa olla jo suoranaista värien sinfoniaa! Kannattaa välillä kävellä muitakin kuin totuttuja reittejä, niin voi yllättyä iloisesti. Onpa ihanaa päästä taas vaihteeksi kuvailemaan kaikenlaisia kasveja ja kukkasia!

Minun onneni kaikenlaisissa arvonnoissa on melko huono. Lähiaikoina kuitenkin onnetar suosi minuakin.Kun huomasin Hannamarin Halo -blogissa Nousevan myrskyn korujen arvonnan, päätin osallistua. En niinkään voittaakseni, vaan osoittaakseni, että arvostan yrityksen ideaa käyttää kierrätettyä kumia käsintehtyjen korujen materiaalina. Ja ovathan ne kauniita! Lisäksi olen seurannut Nouseva myrsky -blogia jo pienen tovin, sillä löysin sen joskus aivan […]

Naurulokit ovat saapuneet. Sen kuuli jo kaukaa. Pariin päivään en olekaan käynyt kävelemässä, ja siinä ajassa on paljon ehtinyt tapahtua. Ylläolevan kuvasarjan tapahtumia oli hauska seurata.

Siis niitä banaanipannareita. Täytyy myöntää, että ovat jokaisen kehunsa ansainneet. Helppoa ja yksinkertaista. Miten kahdesta munasta ja yhdestä banaanista voikaan tulla niin hyvää! Omiini laitoin muutama päivä sitten myös hieman vaniljajauhetta, seuraaviin voisi kokeilla ceyloninkanelia tai kardemummaa. Banaanin makeudesta johtuen lisukkeeksi riittivät pelkät marjat. Paistamiseen käytin kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä. Näitä teen varmasti toistekin!

Vaikka elämä muuten junnaisi paikoillaan, luonto kulkee eteenpäin. Tänä vuonna ehkä hieman hitaammin, mutta kuitenkin. Leskenlehtiäkin jo saattaa siellä täällä nähdä. Sorsat nukkumassa. Osaisipa itsekin ottaa näin rennosti. Leskenlehtien lisäksi kevään ensimmäinen nokikana on bongattu. Tämän lajin nimi jäi mieleen peruskoulun biologian tunnilta, koska minusta se oli niin hassun näköinen. Tuollainen musta pallo valkoisella nokalla. […]

Aamulla puita katsellessa olisi voinut kuvitella, että on talvi. No hetken siinä vain meni kun aurinko sulatti oksat.  

Varis ja suloinen harvoin sattuvat samaan lauseeseen, mutta tässä kuvassa se näyttää jotenkin hellyytävän pingviinimäiseltä. Aivan kuin se hymyilisi ja poseeraisi kameralle.