Komeita olivat raketit kieltämättä. En ole kyllä koskaan oikein tiennyt, mitä mieltä olen siitä, että rahaa ammutaan savuna ilmaan. Puhumattakaan siitä jätteen määrästä, jonka ympäristöstä voi päivänvalon tultua havaita. Kohtuus olisi tässäkin asiassa hyvä muistaa.

Kanelin, kardemumman ja neilikan tuoksuista joulua kaikille!

Tavallisia lahjapapereita ei saa polttaa, koska palaessaan ne tuottavat myrkyllisiä kaasuja. Niitä ei voi myöskään laittaa paperinkeräykseen, ja usein ne menevät rikki ja rypistyvät niin, ettei niitä voi enää käyttää uudelleen. Mikä neuvoksi? Vanhat lehdet tietenkin. Esimerkiksi 50 – 60 -lukujen lehdet ilahduttavat ulkonäöllään ja kirjoitusasullaan ainakin minua. Juuttinarua tavallisen lahjanauhan sijaan.

Tuodaan sitä lunta nyt sisällekin, paperihiutaleiden muodossa. Olen aina ihastellut lumihiutaleita, ne ovat niin mielettömän kauniita. Luonnon omaa taidetta. Muutama viikko sitten näin jossakin lehdessä kuusisakaraisen lumihiutaleen taitteluohjeen. Yksinkertaisuudessaan ohje menee näin: taittele neliön muotoinen paperi kolmioksi. Taita kolmio pienemmäksi kolmioksi. Jaa kolmioviivaimella suorakulma kolmeen 30 asteen osaan, laita merkinnät lyijykynällä. Taita kolmion toinen sivu […]

Tänä internetin, sosiaalisen median ja älypuhelimien aikakautena olen miettinyt, että kuinka moni enää kirjoittaa perinteisiä kirjeitä? Kun olin ala-asteen kolmannella luokalla, kaikilla tytöillä oli kirjekavereita. Pitihän minunkin sitten laittaa oma ilmoitus Teksti-tv:n kirjekaveri-palstalle (ja Lemmikki -lehteen). Oi kyllä, se oli silloin suosittu kanava. Jännityksellä odotettiin, milloin se oma ilmoitus ilmestyy ruutuun ja vastaako siihen kukaan. […]

Joulukorttitehtaani on tältä vuodelta sulkeutunut. Tuotokset mahtuivat vajaaseen pariinkymmeneen kuoreen, mikä taitaa olla aika yleinen määrä joulukortteja lähetettäessä. Jonakin vuonna en jaksanut kortteja lähetellä juuri ollenkaan, mutta parina viime vuonna olen niitä ainakin askarrellut. Nimenomaan askarrellut. Minusta on ihanaa, kun kortit ovat uniikkeja ja voi nähdä oman kädenjälkensä. Ja toivon mukaan ne ilahduttavat myös saajiaan. […]

Jos joulunakin näyttää tältä kuin tänään, olen tyytyväinen! Kuka lähtee kanssani tekemään lumienkeleitä?  

En ole tainnut ikinä nähdä oikeaa poroa (on Lapin reissut jääny aika vähiin), mutta nyt niitä poroja  jolkottelee olohuoneessamme kynttilän liekin tahtiin!