Kritiikistä ja arvostelusta

Do you see the cage…

Trendin tämän kuun haasteena on kertoa ajatuksiaan kritiikin vastaanottamisesta. Otsikkoon lisäsin kuitenkin myös sanan arvostelu, koska halusin aasinsiltana kertoa hauskan sattumuksen parin viikon takaa, ja kritiikin alle tämä tarina ei oikein sovi. Mielestäni arvostelu on sitä, kun vaikkapa koulussa annetaan numeroita tai arvioidaan esityksiä antaen niille pisteitä yms. Arvostelulla on toisinaan myös negatiivinen kaiku, esimerkiksi silloin kun joku arvostelee toisen tapaa tehdä asioita antamatta parannusehdotuksia, jolloin se olisi jo enemmän kritiikkiä.

Mutta ensin se tarina. Parisen viikkoa sitten istuimme ystäväni kanssa junassa. Päivä ei ollut mennyt ihan kuin strömsössä on tapana vaan kaikenlaisia kommelluksia oli sattunut: raha-automaatit eivät hyväksyneet kolikoitamme, bussi ajoi nenämme edestä, unohdimme tavarani säilytyslokeroon ja jouduimme palaamaan Vantaalta takaisin Helsinkiin hakemaan niitä. Ilta oli jo pitkällä ja olimme väsyneitä kaikesta kohelluksesta. Siinä sitten kaksi nuorta miestä istuivat vieressämme oleville paikoille. Jossakin vaiheessa toinen vastasi ”nääh.. sellain 6 puol” ja toinen ”mmm’m”, vaikka mitään kysymystä kukaan ei koskaan ääneen esittänyt. Kun nämä herrat sitten poistuivat junasta, ystäväni kysyi, että ”arvosteliks noi just meiet?!” ja minä vastasin, että ilmeisesti! Repesimme nauruun. Se kertakaikkiaan kruunasi päivämme. Ja se jos mikä oli arvostelua. No, kaikkia ei voi miellyttää. Tulin kuitenkin huomanneeksi, että tuollainen ulkonäön arvostelu ei jaksa itseäni enää oikein hetkauttaa. Muutama vuosi sitten olisi voinut olla toisin.

…or the possibilities?

”Miten erotat asiallisen ja asiattoman palautteen toisistaan? Entä millaisia keinoja sinulla on siihen, ettet jää vellomaan päiväkausiksi, jos joku on sanonut jotain kurjalta tuntuvaa mutta ehkäpä osuvaa? Keneltä sinun on helpoin ottaa vastaan kritiikkiä?”

Asiallinen palaute on mielestäni selkeää, kehittävää ja sellaista, joka ei hyökkää kimppuuni. Asiallisesta palautteesta on mahdollisuus oppia, muuttaa toimintaansa paremmaksi ja saada uusia näkökulmia ja ideoita. Palautteen antajan kanssa pystyy keskustelemaan. Asiaton palaute sanotaan kireällä äänellä töksäyttäen: Älä tee noin! Tuo on ihan kamala! Et opi ikinä! Miksi edes yrität kun olet tuollainen! Asiaton palaute menee usein henkilökohtaisuuksiin ja ihmisen persoonaan eli siihen, millaisena palautteen antaja näkee ihmisen.

Myönnän, en ole kaikista paras ottamaan vastaan kritiikkiä. Uskon kuitenkin kehittyneeni tässä asiassa vuosien varrella jonkin verran, vaikka vielä onkin opittavaa. Jo herkkyydestänikin johtuen jään usein miettimään pidemmäksi aikaa, mitä ihmiset ovat sanoneet. Jos kritiikki on ihan päästä heitettyä ilman todellisuuspohjaa, sellaisen on helppo antaa mennä toisesta korvasta ulos. Jos kritiikki on osuvaa, mietin mitä voisin tehdä toisin -ja jos vain mahdollista, teen niin tai ainakin yritän parhaani. Suhtautumiseni vaihtelee varmasti sen mukaan, kuka palautetta antaa ja millä tavalla. On ihan eri asia tulla kritisoiduksi ison joukon silmien alla kuin vaikkapa kahden kesken, jolloin omatkin näkökulmansa ja perustelunsa pystyy esittämään helpommin.

Kaikista helpoin minun on ottaa kritiikkiä (ja arvostelua) vastaan tuntemattomilta. En välttämättä tapaa häntä enää koskaan tai kovin usein, jolloin minun ei tarvitse jäädä pohtimaan, että vieläköhän se ja se ajattelee noin.

Kritiikissä on mahdollisuus. Mahdollisuus nähdä itsensä nurkkaan tai häkkiin ajettuna, tai mahdollisuus kehittyä ja nähdä laajemmin. Se on omasta näkökannasta kiinni.