Siis niitä banaanipannareita. Täytyy myöntää, että ovat jokaisen kehunsa ansainneet. Helppoa ja yksinkertaista. Miten kahdesta munasta ja yhdestä banaanista voikaan tulla niin hyvää! Omiini laitoin muutama päivä sitten myös hieman vaniljajauhetta, seuraaviin voisi kokeilla ceyloninkanelia tai kardemummaa.
Banaanin makeudesta johtuen lisukkeeksi riittivät pelkät marjat. Paistamiseen käytin kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä.
Näitä teen varmasti toistekin!
Vaikka elämä muuten junnaisi paikoillaan, luonto kulkee eteenpäin. Tänä vuonna ehkä hieman hitaammin, mutta kuitenkin.
Leskenlehtiäkin jo saattaa siellä täällä nähdä.
Sorsat nukkumassa. Osaisipa itsekin ottaa näin rennosti.
Leskenlehtien lisäksi kevään ensimmäinen nokikana on bongattu. Tämän lajin nimi jäi mieleen peruskoulun biologian tunnilta, koska minusta se oli niin hassun näköinen. Tuollainen musta pallo valkoisella nokalla. Lisäksi yläasteella yhtenä vuonna opettaja laittoi keväällä oppilaat pari kerrallaan bongaamaan lintuja. Piti merkitä, mitä lajeja oli nähnyt ja kuinka monta mitäkin. Näitäkin silloin jonkun verran taisi uiskennella. Tietysti silloin parasta oli, kun sai luvan kanssa olla pois tunnilta 😉
