Kaupunkimme kirjastossa vietettiin keväällä askartelupäivää, jonne sai tulla tekemään siilejä ja kukkia. Mikä parasta, materiaalina käytettiin vanhoja poistokirjoja. Oman siilini taisin tehdä jostakin Bertin päiväkirjasta. Tilaisuus oli siitä mukava, että sinne sai tulla koska halusi ja lähteä koska halusi. Osa ihmisistä vietti siellä vain hetken tehden yhden jutun, joku taas teki useamman ja vietti aikaa monta tuntia. Joku viimeisteli siiliään leikkaamalla sille piikit, jolloin vierustoverit ehtivät vaihtua moneen kertaan. Askartelun parissa aikaa viettivät niin päiväkoti-ikäiset kuin eläkeläisetkin, ja kaikkea siltä väliltä.

Tällaisia ilmaistapahtumia tulisi mielestäni järjestää lisää. Ne tuovat yhteen samanhenkisiä ihmisiä. Ja vaikka kaikki pakertavatkin omaa juttuaan, täytyy vieruskaverilta pyytää apua tai vinkkejä hankalissa paikoissa, kuten noiden kukkien terälehtien kääntelyssä. Ja tuleepa siinä vaihdettua muutama muukin sana tuntemattomien kesken. Todellakin sosiaalista matalan kynnyksen toimintaa 🙂