Päivä 3, synkkiä mietteitä
Yöllä heräsin hieman huolestuneena – tämä tilanne alkaa siis painaa jo mieltä. Eristäytyminen omaan kotiin on aika syvältä, ja sitä rupee vähemmästäkin pohtimaan ja vertailemaan miten asiat on järjestelty esim. Suomessa. Tai Kiina versus Etelä-Korea. Etelä-Koreassa tilannetta hoidettiin aivan eri tavalla kuin Kiinassa, ja luvutkin olivat ”nätit”.
Tällainen talouden täyspysähtyminen on huolestuttavaa. Ja varsinkin tällaisessa maassa kuin Espanja, jossa ei ole avustuksia, tai niiden varaan on turha laskea. Avustuspaketteja luvaillaan siellä ja täällä, mutta mikään ei osu omalle kohdalle. Kaiken lisäksi miehen ala on sallittujen listalla, joten toimintaa ei tarvitse lopettaa. Päinvastoin, sitä tulee jatkaa. Mutta asiakkaat vihjailevat jo maksuvaikeuksista. Joka sitten toki vaikuttaa meidän maksukykyyn.
Synkkiä mietteitä, vaikka tästäkin selvitään varmasti.
Yöllä heräsin myös hammassärkyyn. Miten mahtava ajankohta! Googlasin nopeasti, että hammashoitola jossa yleensä käyn on kiinni. Niinpä tietenkin. En tiedä löytyykö kaupungista sitten joku muu joka hädässä auttaa. Toivottavasti ei tarvitse, mutta toisaalta ei olisi kivaa kipuilla seuraavaan kuukauteen. Nuhaa ja yskääkin pukkaa, minulla ja tyttärellä. Tyttäremme on vanhempieni luona hoidossa, niin emme sairastu ihan kaikki. Vaikka tällaiset flunssat yleensä kiertävätkin kaikki perheenjäsenet läpi.
Koska veto oli hieman veks, päätin olla kokkailematta tänään ja syödä edellisen päivän ruoat loppuun. Kaivoin 1000:n palan palapelin esille. Jos tilanne olisi toinen, siis jos tämä poikkeustila olisi osunut kohdalle ennen lapsia, olen varma että lukisimme mieheni kanssa kirjoja, kokoaisimme palapelejä ja pelaisimme pöytäpelejä. Kuuntelisimme musiikkia, alkoholiakin tulisi kulutettua. Ja nukuttua, myöhäisiä aamuja. Välillä on kiva haaveilla!
