Ladataan...

Jos suunta tai identiteetti tai onni on hukassa, kannattaa kysyä pari kysymystä:

Mitä rakastat?

Missä olet tosi hyvä?

Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?

Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolet esiin?

Mitä haluaisit oppia?

Mistä haluaisit tietää lisää?

Onko sillä väliä viiden vuoden päästä?

Mitkä unelmasi olet saavuttanut?

Missä tilanteessa / millainen olit vuosi sitten? Entä viisi vuotta sitten? (Olet varmasti mennyt eteenpäin, vaikkei siltä aina tunnu.)

Mikä on sinulle todella tärkeää?

Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?

Kenen mielestä olet kaunis?

Kuka rakastaa sinua?

Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?

Miksi sinut kannattaa tuntea?

Milloin viimeksi teit jotain uutta?

Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan?

Onko jotain, mistä sinun kannattaisi päästää irti?

Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?

Ketä varten pukeudut?

Millaiseksi vaatteesi saavat sinut tuntemaan itsesi?

Viekö tämä unelmiasi kohti?

Millaiseksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?

Oletko oman elämäsi ohjissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?

 

PODCASTBLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Blogimaailma on niitä harvoja paikkoja, joissa naiset ovat keskimäärin miehiä menestyneempiä. Tämä maailma on jotain, jonka me naiset olemme luoneet. Se on hienoa, sillä naiset olivat kakkosluokan kansalaisia viime vuosikymmeniin saakka. Edelleen miehet tienaavat enemmän, edelleen miehiä on enemmän johtoasemissa, vieläkään euromme ei ole samanarvoinen. 

Miesten kiinnnostuksen kohteita myös arvostetaan enemmän. On edelleen jotenkin hyväksytympää olla kiinnostunut jalkapallosta kuin vaatteista. Se on väärin. Ja on meidän tehtävämme muuttaa se. 

On meidän tehtävämme muuttaa maailmaa yhä tasa-arvoisemmaksi ja paremmaksi kaikille, niin naisille kuin miehillekin. Tehdäksemme sen, meidän pitää kuitenkin vetää yhtä köyttä, pitää toistemme puolia, iloita toistemme onnesta, tukea toisiamme suruissa, hyväksyä eriävät mielipiteet, suvaita erilaisia elämäntapoja.

Sitä blogimaailma ennen antoi. Vertaistukea, tunteen, ettei ole yksin, paikan, jossa jakaa palasia omasta elämästään, olivat ne sitten yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita tai päivän asuja. Tämä oli aito, ihana paikka. 

Viime vuosina jokin on kuitenkin muuttunut. Nykyisin minua vähän pelottaa joka kerta, kun näen saaneeni kommentin. Jätän paljon asioita kirjoittamatta. Sen, mitä kirjoitan, yritän kirjoittaa mahdollisuuksien mukaan niin, että otan huomioon monet eri näkökannat ja mietin, voidaanko tekstini lukea jotenkin väärin, eri tavoin kuin olen sen tarkoittanut luettavaksi. En enää uskalla luottaa siihen, että minut ymmärretään oikein.

Välillä tuntuu, etten oikein uskalla kirjoittaa mistään, koska en ole täydellinen. Vaikka juuri se minua aikoinaan ihastutti blogeissa: tavallisten ihmisten ajatukset ja mahdollisuus kurkistaa heidän elämiinsä.

En usko, että nainen on naiselle susi, tai ihminen ihmiselle susi. Täällä somemaailmassa tuntuu kuitenkin välillä unohtuvan, että ruudun tälläkin puolella on ihminen. Haavoittuvainen, tunteva olento. Kritiikkiä ja eriäviä mielipiteitä saa toki ilmaista, mutta toisinaan kommentointi on suoraa ilkeilyä. Se ei vie meitä mihinkään, se ei tee tästä maailmasta parempaa, se vain lisää pahaa oloa täällä ja oikeassa elämässä. 

Se tuhoaa tämän kauniin, naisten vallitseman blogimaailman, jonka olemme yhdessä luoneet.

Me pystymme yhdessä luomaan hienoja asioita, me pystymme tekemään suuria. Meillä on sellaista energiaa, jota tämä maailma tarvitsee, niin somessa kuin todellisuudessakin. Lämmintä, rakentavaa, luovaa, feminiinistä energiaa. Käytetään sitä. 

Haastan jokaisen bloggaajan kirjoittamaan tästä aiheesta ja miettimään, miten voisimme palauttaa ainakin tänne Lilyyn sen hengen, joka meillä ennen oli. Erityisesti haastan Saaran ja Julian, haastakaa tekin pari seuraavaa. Ja seuraavan kerran, kun huomaan jonkun saavan ilkeitä kommentteja, lupaan puolustaa häntä. 

Niin tästä maailmasta tulee parempi.

Edit 11.29: Päätettiin toimituksen kanssa juuri lanseerata tähän liittyen uusi hashtag #somelempeys. Lisää se mukaan, jos kirjoitat tai postaat aiheesta muualla somessa. Lilyssä kootaan sen avulla kaikki aiheesta kirjoitetut postaukset yhteen. Lisää se siis myös avainsanoihin. Tehdään tästä kunnon kampanja paremman somen ja maailman puolesta! <3

Kuva: Satu Nyström

PODCASTBLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Okei, ihan ensin annettakoon hörhövaroitus. Jos et ole kiinnostunut astrologiasta, skippaa tämä postaus. 

Toisekseen: en todellakaan ole astrologi ja pahoittelen mahdollisia väärinymmärryksiä. Taivaankappaleiden liikkeet ovat kuitenkin kiehtoneet minua jo jonkin aikaa, ja jotain perää niissä ehkä on. Mitä enemmän perehdyn asiaan, sitä enemmän löydän itseäni horoskooppimerkistäni. Merkkini esimerkiksi hallitsee lemmikkieläimiä ja kasveja. Siinä kaksi asiaa, joita rakastan. Ken tietää, ehkä kyseessä on vain ihmisen ikiaikainen tarve uskoa johonkin suurempaan, ehkä jotain muuta. 

Joka tapauksessa avasin tänään aamupäivällä suosikkiastrologisivuni vähän lohtua hakeakseni ja meinasin pudota tuoliltani. Huomenna loimottaa näet täysikuu horoskooppimerkissäni Neitsyessä.  

Täysikuu Neitsyessä kutsuu tekemään elämässä syväpuhdistuksen: ottamaan esiin Marie Kondon metodit (muistatteko, kun kirjoitin tästä vain muutama päivä sitten) ja hankkimaan uusia viherkasveja (sattuu olemaan listallani). Lisäksi se on vapautumisen kuu, joka tuo mukanaan monia mahdollisuuksia. 

Jännittäväksi asian tekee se, että tein eilen päätöksen erään minua jo jonkin aikaa vaivanneen asian suhteen. Uskon, että saadakseen jotain uutta, on joskus luovuttava vanhasta. Puhdistettava elämäänsä, vapauduttava. Vaikka päätös oli vaikea ja kurja, se tuntui kuitenkin oikealta. Koin, että jos olisin jatkanut sen suhteen samoin kuin tähän asti, olisin tehnyt syvästi väärin itseäni kohtaan. Ja arvaatte kai: superkuu Neitsyessä antaa luvan asettaa itsensä etusijalle. 

Tämä kuulostaa ehkä itsekkäältä, mutta moni ihminen laiminlyö itseään ja omia toiveitaan laittamalla aina muut ensin. Silloin ei voi voida hyvin, eikä myöskään olla paras ihminen niitä muita kohtaan. Ajattelen, että erityisesti naisilla on tässä opittavaa. Meillä on takanamme vuosisatojen ja vuosituhansien historia omien toiveidemme siirtämistä syrjään, jotta selviäisimme. Edelleen niin käy helposti ja joskus turhaan. Esimerkiksi parisuhteessa kumppaneiden pitäisi olla tasa-arvoisia, eikä kummankaan toisen yläpuolella ja kummakin pitäisi antaa suhteelle yhtä paljon. Vaan itse ainakin helposti taivun toisen toiveisiin, joustan, muokkaan omia aikataulujani ja unelmiani suhteen tähden. Toisinaan se on toki paikallaan, muttei aina. En tarkoita, että pitää olla itsekäs. Vaan, että pitää muistaa olevansa yhtä arvokas kuin muutkin. 

Entä Kheiron sitten? Se on taivaankappale, jota sanotaan haavoittuneeksi parantajaksi. Sen aseman syntymäkartallaan voi selvittää täällä. Kheironin asema kertoo, mikä on syvin haavasi. Lisäksi se edustaa mahdollisuutta löytää oma voimasi ja mielenrauhasi. Kheiron siirtyi tänään Oinaaseen seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi. 

Siellä ollessaan Kheiron saa jokaisen pohtimaan omaa identiteettiään ja opettaa meitä rakastamaan itseämme kokonaisena. Ja sellainenhan jokainen meistä varmaan haluaisi olla: varma siitä, kuka on, kokonainen, rakastettu ja itsevarma. Kheiron on kuitenkin myös ennen kaikkea parantaja. Sen aika Oinaassa tekee luultavasti hyvää tälle maailmalle. 

Taivaankannella vaikuttavat nyt feminiiniset ja parantavat energiat. Toivottavasti saat tästä ajatuksesta voimaa yhtä paljon kuin minä. 



PODCASTBLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

Pages