Joulukuusi ja vähän muuta

Heippahei! 

Kuusi yötä jouluaattoon on! Eikä tunnu kyllä yhtään siltä -joululahjoja ostettuna nolla. Joka tapauksessa, näin tokaa blogipostausta täällä kirjoittavana aloittelijana aion ottaa ilon irti tästä ihanasta juhlasta ja jakaa, miltä joulu kuusineen meidän kotona tänä vuonna näyttää. 

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_122.jpg

 

Tänä vuonna haaveilin aika runsaanpuoleisesta kuusesta, jossa olisi paljon koristeita. Pinterest ei aikoinaan vaan lähtenyt mulla ja siispä googlailin erilaisia ideoita valmiiksi koristelluista joulukuusista. Päädyin metsästämään sellaisia reilun kokoisia täyte-rusetteja, joilla voisi täyttää ensisijaisesti harvoja kohtia. Rusetteja ei löytynytkään mistään, eikä helpolla meinannut löytyä edes kakkosvaihtoehtona olevaa leveää silkkinauhaa, mutta löysin kuin löysinkin ihan lemppari-väristä (voiko noin sanoa) samettinauhaa, josta lähdin uhkarohkeasti askartelemaan rusetteja. Sisälle taittelin piippurassista rusetin ja päälle asettelin ja solmin varsinaisen samettikankaan. Hermojen menetyksiä: 2, valmiita rusetteja: 5. Rusetteja on nyt siis oikeastaan vain kuusen toisen puolen verran, mutta va eva. 

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_1b.jpg

 

Palloja taisin ostaa tänä vuonna ekaa kertaa itse. Aiemmat saatu äitiltä (mm. alla oleva paljettipallo). Löysin Stockalta niin ihanan (koitan välttää ylisanoja, mutta sori, ei onnistu joulun kanssa) värisen sekoituksen kuusenkoristeita yo. väreissä: tummanpunainen, vaaleanpunainen ja vaaleankultainen/shampanja, joista tein ns. pohjan lopuille koristeluille. 

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_112.jpg

Kuusi itsessään on ihkaoikea ja metsästetty suoraan Espoon Bauhausista ja vieläpä erittäin edullisesti! Jos on siis vielä kuusi hakusessa, niin vinkvink (tämä ei ole mainos, hehe). Jouluvaloja (80kpl Warm white ledejä) tungin, kirjaimellisesti, kahdet. Kuusen latvassa piuhat vähän päiväsaikaan paistaa, mutta mikäs siinä kun itse latvakin on vino. ”Epätäydellisyys tekee niin ihmisestä, kuin kuusesta kiinnostavan”, voisi sopia tähän, niin kuin tähti voisi sopia kuusen latvaan, mutta ei tällä kertaa. En tiedä miksi, mutta tuntuu että näin on hyvä tänä vuonna, ilman tähteä ja pelkästä puhalluksesta hajoavine rusetteineen. 

5HTdHFlyQdCvqnlSPeQRug_thumb_56.jpg

 

Kynttilöitä olen poltellut lokakuusta lähtien melkein joka päivä ja tahti on vain kiihtynyt joulua kohti. Se on kuulemma muuten nykyään vaarallista. Hmm. 

F48LEma1Rmq5zFpb3xPlXA_thumb_22.jpg

iECO2m96TkWu6OI4CV%9qw_thumb_21.jpg

 

Yo. kuvan kynttilä on viime joulun aikoihin hankittu. Lehti alla on myös melkein vuoden vanha. Ostan lehtiä äärimmäisen harvoin, oikeastaan ainoastaan jonkinlaisena traditiona lentokoneeseen. Viime aikoina oon kuitenkin hyödyntänyt lehtien kauniita tai kivan värisiä kansia esim. juuri tuohon tarkoitukseen. Eli ei, kukaan ei niitä oikeasti lue. 

Ao. kuvan lattialla oleva tietokone on muuten aiheuttanut yllättävän paljon päänvaivaa viime aikoina. Se ei ole kuitenkaan lentänyt sen takia tohon. 😀 Mutta kiitos viisaan toverini, sain 6v. vanhan koneen vielä toimimaan! 

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_da.jpg

 

 

Ao. kuvan enkuleiden takana oleva vihreä vaasi on ihan vähän aikaa sitten hommattu H&M Home:n alesta. Oon etsinyt telkkarin viereen nurkkaan isoa ja aluperin vielä isompaa vaasia/ruukkua mitä lie, johtoja peittämään, mutta yli vuoden etsintöjen jälkeen päädyin tähän ja se onkin siinä ihan kiva minusta. Netistä olisi ehkä löytänyt, mutta ollakseni rehellinen, oon todella surkea nettishoppailija. Elämässäni kaksi kertaa onnistunut tilaamaan netistä vaatteita. 

RHh7AqjkQ6iJiUhBsOz6aA_thumb_37.jpg

 

 

KVDWHWLDQvi45Pb8FZ%jHg_thumb_ad.jpg

 

Se on muuten vino. 

yYAB2CeYROmE4aJsvX0kIQ_thumb_28.jpg

 

Ihanaa joulun odotusta. Toivotaan valkoista joulua, nyt näyttää ainakin lupaavalta! 🙂 

Palaamisiin! 

Anna

Koti Sisustus DIY

Moi!

Heippahei! 

 

Mä olen Anna ja täällä blogissani aion kirjoitella milloin mistäkin. Olen pitkään hautonut ajatusta blogin aloittamisesta, mutta tuumasta toimeen tarttumisen on tainnut estää oman mieleni stereotypiat siitä, millainen blogin ”pitäisi” olla. Olenkin miettinyt olisiko blogi syytä rajata tiettyihin aihealueisiin, mutta jos jotain olen elämässäni oppinut, niin sen ettei pakottamalla synny usein mitään kovinkaan aitoa. Aito haluan olla siksi, jotta saan itse tästä sen mitä haen ja siksi, että sinä mahdollinen lukijani siellä lukisit vielä seuraavankin postauksen (jos/kun sellainen seuraavaksi tulee, heh). 

 

No mutta, mitä sitten tällä blogilla haen? Uskon, että merkityksellisyyttä elämässään kokeakseen ihmisen täytyy saada olla yhteydessä. Olla yhteydessä muihin, auttaa ja mahdollisesti valottaa sellaista aavistusta, että olemme pohjimmiltaan aika samanlaisia jokainen. Toivon, että varsinkin viimeisintä näistä edellä mainituista ajatuksista tämän blogin kautta voisin kenties edistää. Niin varmaan tapahtuu jos on tapahtuakseen. En tiedä huomaako, mutta olen taipuvainen asioiden pohtimiseen, jonkun muun mielestä ehkä ylianalysointiin. Omasta mielestäni vain ”tyylikkäästi taipuvainen asioiden tutkimiseen eri perspektiiveistä” (kevyt lol). Ehkä se on ikä, kehitysvaihe, kun kyseenalaistaa kaiken?! Mietin esimerkiksi, onko pakko käydä kampaajalla värjäämässä (kieltämättä hieman karuksi käynyt) tyvikasvu pois? Toisaalta päivätyöni, olemukseltaan sosiaalinen, johdattelee siihen suuntaan että eeeehkä. Rebel-sieluni taas kapinoi ja sanoo, että ihan sama, ketä varten. PS. käytän myös eripari-sukkia. Enemmän sääntö kuin poikkeus. 

 

Yhteenvetona voisi siis ehkä todeta ”yksin Herra tietää mitä tuleman pitää”. Ja kyllä, uskon oikeasti Jumalaan. Tykkään myös muodista, tai no en siitä muotilehtien muodista niinkään, mutta noin niin kuin käytännön tasolla. Ja jos pitää eritellä, niin laukuista kyllä pidän myös varsin paljon. Sisustus kiinnostaa myös, siinä ehkä se tunnelmanluonti-puoli eniten, varsinkin siis erilaiset valaistusratkaisut kiehtoo. Käytännön toteutus on sitten usein toinen, nimim. ”Puolitoista vuotta muuton jälkeen kattolamput ripustamatta”. Kovin yksipuolista tai -väristä sisustusta hieman kartan, enkä toisaalta edes osaisi toteuttaa täydellisen harmonista kokonaisuutta, saati valita tyylisuuntaa. Oma lukunsa on sitten matkustaminen. Siitä toden totta tykkään ja ajattelinkin, että voisin joistain reissuista näin jälkikäteenkin koota kuvia ja jakaa kokemuksia. 

 

Yhdessä tämän bloggaukseni kanssa tiedostan ottavani pienehkön riskin tulla väärinymmärretyksi eriparisukkia käyttävänä anarkistina, mutta tässä lähestyvässä kolmenkympin kriisissä olen vihdoin tämän riskin valmis ottamaan (okei, podin sen jo kaksi vuotta sitten 26-vuotiaana). Ja kuten sanottu, ken tietää tuleeko seuraavaa postausta edes. Elämästä kun ei koskaan tiedä. 

 

Tätä pitäisi pyytää varmaan vasta sitten vuoden päästä kun on kymmenen lukijaa, mutta jos sulla on joku tietty aihe mielessä mikä kiinnostaisi (kaverit hoi!), niin kerro. Kaipaan vahvistusta tähän uuteen harrastukseeni!

 

Tervetuloa blogiini!

 

IMG_0386.jpg

 

Suhteet Oma elämä