Ladataan...
AnneMarin päivät

Siitä on nyt hiukan yli vuosi aikaa, oli perjantai. Pari päivää ennen uuttavuotta. Olin viikkoa aiemmin jäänyt äitiyslomalle. Lähdin mieheni mukana kuntosalille seitsemän maissa. Hän käy treenamassa ennen töitä, joten olimme aikaisin liikkeellä. Kaarsimme auton pihasta, emmekä huomanneet mtn erityistä. Tein treenini ja lähdin bussilla kohti kotia. Kotiin saavuttuani, menin pääovestamme sisään (meillä myös takaovi ja terassin ovi) Heitin kengät eteiseen. Astuin eteisestä kunnolla sisälle ja näin lattialle mieheni UINTI kamat mytyssä ja uintilasit takkahuoneen lattialla. Päässäni mietin hetken, että missä välissä mieheni kerkesi tavaransa kaataa lattialle, tarvitsiko hän uinti repusta jotakin vai mitä ihmettä. Jatkoin takkahuoneesta viemään treenivaatteitani ja ulkotakkiani kodinhoito huoneeseen kuivumaan. Mitään muutaa poikkeamaa, en heti huomannut. Tw oli paikoillaan, uudet Bugaboomme joulukuusen vieressä (olivat tulleet juuri ennen joulua ja odottivat siinä vauvan syntymää) Heti kuitenkin kun tulin kodinhoitohuoneen ovelle, näin rikkoutuneen lasin meidän takaovesta. Sekunnin sadasosan mietin, että mitä täällä tapahtuu, onko tämä jokin teinien pila.

Sydän pompsahtaa kuitenkin kurkkuun ja korvissa alkaa soimaan. Meillä on terassin ovi kodinhoitohuoneen vieressä, juoksen siitä sukkasiltani ulos. Päässä soi ja mietin, onko talossa vielä joku. Yläkerrassa, kellarissa (meillä käynti myös sisäkautta kellariin), tai toisella puolella taloa, mihin en nähnyt. Meillä tosiaan talossa n. 250 neliötä, joten piilopaikkoja löytyy.

Onneksi minulla on vielä takki päällä ja puhelin taskussa. Juoksin pihatielle ja soitin miehelleni. Olimme sopineet, että hän vastaa töissä puhelimeen ja soitan vain hätätapauksissa...olihan laskettuun aikaan noin kuukausi! Onneksi hän vastasi ja ei varmasti odottanut tämmöistä soittoa. Pikemminkin, että nyt supistelee pahasti ja täytyy lähteä sairaalaan. Sanon puhelimeen, että meille on murtauduttu (kuulosti omaan korvaankin hölmöltä, useinhan sitä ajattelee, ettei omalle kohdalle käy mtn). Kerroin tilanteen ja kysyn vielä, että eihän ollut kaatanut uintikamojaan. Ei ollut. Jatkan, että olen sukkasiltani ja varpaat aivan jäässä. Sanon, että pysyy linjan päässä, niin haen terassin oven edestä crocksit ja tarkastan, että lasi on todella rikki. Hölmöä, mutta tilanteessa epäilin jopa omaa näkökykyäni. Terassinoven lasin kautta näen onneksi sisälle, ennenkuin aukaisen oven. Nappaan croksit (muuta ei ollut lähettyvillä) ja juoksen taas pihalle. Laitan croksit jalkaan ja kierrän takaovelle. Rikki on ja isosti. Lopetamme puhelun. Mieheni lähtee myös ajamaan töistä kotiin.

Palaan pihatielle, en halunnut olla liian lähellä taloa. Soitan siinä hätäkeskukseen ja kerron tilanteen. Kerroin myös, etten tiedä onko sisällä vielä joku. Lähettivät partion ja se tulikin nopeasti. Olin varmasti näky! Iso maha pystyssä, croksit jalassa, treeni trikoot päällä ja seison pihatiellä. Näytän rikkoutuneen takaoven ja partio pyytää odottamaan terassilla, kun tarkastavat talon. Menee hetki ja pyytävät sisälle. Menevät itse vielä kellariin. Tarkastettuaan sen, toteavat että talossa ei ole enää ketään. Kertovat myös, että yläkerrassa on vedetty kaikkien huoneiden laatikot ja kaapit auki, myös kylpyhuoneen. Keittiössä ja muissa makuuhuoneissa myös käyty.

Mieheni tulee ja poliisit pyytävät meitä vielä odottamaan olohuoneessa. Tekevät alustavan tutkimuksen ja pyytävät rikospaikka tutkinnan paikalle. Ajattelen, että tämähän on kuin CSI. Rikospaikka tutkijat tekevät tutkimukset ja lopulta pääsemme mieheni kanssa katsomaan yläkertaan ja muualle "tuhon jälkiä". Huomaan, että kaikki korumme on viety. Minulla oli myös hääpuvun myynnistä ja joululahjaksi saatua käteistä, ne oli viety. Olimme saaneet vuosien varrella Shamppanjaa lahjaksi, kaikki oli viety. Selvää on, että voro oli tyhjentänyt uintirepun ja kerännyt sinne kaikki arvoesineet. Poliisit sanoivat, että vastaavia "nopeita putsauskeikkoja" oli heillä tutkinnassa sillä hetkellä useita.. meidän murto täytti samat kriteerit. Mitään isoa ei oltu viety, ei oltu turhia sotkettu tai rikottu. Helposti löydetyt, myytävät ja kannettavat tavarat oli viety. Asia mitä poliisien kanssa kuitenkin ihmettelimme, oli se, että meidän avaamattomat JOULUSUKLAA rasiat olivat myös kelvanneet voron matkaan. Rasioita oli n. 5 ja ne olivat olleet vielä kuusen alla. Tilanteessa ei hirveästi naurattanut, mutta hieman huumorin kukka kukki, että taitaa vorolla olla herkullinen uusivuosi shamppanjan ja suklaan kera.

Kerroimme tutkijoille alustavasti, mitä olimme huomanneet kadonneen. Tekivät myös rikosilmoituksen samalla vakuutusyhtiöön. Tämän jälkeen etsivät lähtivät ja me jäimme mm. soittelemaan ikkuna päivystykseen. Sieltä tultiinkin nopeasti tekemään väliaikainen paikka ikkunaan. 

Illalla oli hiukan epätodellinen fiilis ja mieli herkillä. Mitä jos ajatukset pyörivät mielessä. Mitä jos olisin ollut kotona..nukkumassa yläkerrassa. Olisinko vain kuullut, kun lasi rikkoontuu alakerrassa. Moni sanoi, että varmasti voro olisi siinää kohtaan juossut pakoon, kun olisin huutanut. Varmasti näin, olin kuitenkin viimeisilläni raskaana, niin kyllä siinä erilaiset ajatukset pyörivät mielessä. 

 

Onko siellä vastaavia kokemuksia?

 

-AnneMari-

 

Ladataan...

Ladataan...
AnneMarin päivät

Järjestin ystävälleni joulukuussa Baby showerit kotonani. Olin ottanut selvää hyvissä ajoin muista ystävistä ja laittanut salaisen Facebook ryhmän pystyyn. Tuolla ideoimme vaippakakun sisältöä, tarjottavia ja ajankohtaa. Olin myös ystäväni mieheen yhteydessä ja hän lupasi olla juonessa mukana. Olimme miettineet tekosyyn, millä saan ystäväni luokseni launantaina. 

Nämä asiat otin huomioon, kun juhlia järjestin. Vaippakakku ja sen budjetti. Osa ei päässyt itse juhliin paikalle, mutta osallistuivat lahjaan. Kävin ostamassa "kakkuun" tarvikkeet ja pienen hemmotteluhoidon tulevalle äidille. Sisältö näytti seuraavalta:

- Vaippoja 1 & 2 kokoa

- Tuttipullo

- Tutteja

- Pillimuki

- Bodyja

- Housuja

- Vauvan lakana

- Kengät

- Palapeli

- Unilelu

- 60 e lahjakortti kauneushoitolaan

Tarvikkeina sellofaani, pahvi, kuminauhoja ja sinistä nauhaa. Kakun kokoaminen oli yllättävän helppoa. 

Juhlapäivänä koristelimme hiukan keittiötä pomponeilla ja serpentiinillä. 

Tarjottavissa meillä oli nyyttäri meininki: oli  mm. täytettyjä rieskarullia, munakasrulla, kakkua, salaattia, muffinia, suolaisia piirakoita, pastejoita ja karkkia. Juomaksi holiton booli. 

Ohjelmaksi meillä oli tietenkin syömistä ja seurustelua, mutta myös pieni vauvavisa sekä kirjoitimme itsetehtyyn vauvakirjaan terveiset tulevalle pienokaiselle. 

Yllätys onnistui hienosti ja ystävä yllättyikin, kun oven auetessa huusimme "Yllätys". 

Oletko itse ollut järjestämässä tai onko sinulle järjestty juhlia? 

Ladataan...

Vuosi 2018 oli todellakin vuosi, joka muutti elämän täysin. Edellinen vuosi oli muutekin tapahtumarikas, mutta parasta siinä tietysti oli äidiksi tulo. Kliseiltä kuulostaa, mutta lapsen saaminen on oman elämän tähtihetki ja mullistus. Helmikuun alussa se tapahtui. Minusta tuli äiti. En ollut vain minä, et ollut vain sinä, sinusta tuli isä, ei ollut vain me kaksi, meistä tuli kolmihenkinen perhe. En voi uskoa, että miten nopeasti tuo vuosi meni ohitse. Pienestä vauvasta on kasvanut menevä, kohta 1 vuotta vanha taapero.

Ostimme myös täysin oman talon, viikko synnytyksestä kävimme pankissa kirjoittamassa nimet paperiin. Muistan, kun en meinannut päästä autoon istumaan ja seisoin pankissa olon ajan. Jouduin myös imettämään pankissa, mutta onneksi sain sieltä rauhaisan paikan hommaan. Uunituoreelle äidille, imetyksen opettelu ja kipeät rinnat eivät mielellään kaivanneet vielä suurta julki-imetys kokemusta. 

Maaliskuussa juhlimme ristiäisiä. 

Pääsiäisenä teimme myös ensimmäisen pidemmän automatkan Pohjois-Karjalaan isovanhempieni luokse

Huhtikuussa alkoi myös talomme remontti. Meillä on makotitalo, jossa ensimmäinen puoli on rakennettu 60-luvulla ja siihen tehty laajennus 2005. Remontoimme tuon 60-luvulla tehdyn puolen. Meille vaihdettiin mm. lämmitys, keittiö, lattiat, seinät ja sähköt. Meillä oli onneksi timpuri työtekijöineen hommissa. Remontti kesti n. 3 kk ja muutos oli valtava. 

Kesällä matkustelimme Suomessa  ja vietimme entistä enemmän aikaa sukulaisten kanssa. Kävimme myös Virossa parin päivän matkalla. 

Marraskuussa olimme kahdenviikon lomalla Thaimaassa. Jännitin, miten matka menee juuri 9 kk täyttävän vauvan kanssa. Onneksi kaikki meni ihanasti ja saimme rentouduttua.

Joulukuussa järjestin ystävälleni babyshowerit 

Joulukuussa myös vietimme meillä ensimmäistä jouluaattoa. Vanhempani, siskoni ja veljeni tulivat meille ja saimme nauttia yhteisestä seurasta koko päivän. 

Uusivuosi vaihtui ystävä pariskunnan kanssa Meri-teijossa, hotelli Marinassa. Lapsiystävällinen uv tarkoittikin sitä, että olimme jo nukkumassa kun vuosi vaihtui. Jaksoi ainakin herätä hyvin aamupalalle. 

 

Saa nähdä mitä vuosi 2019 tuo tulleessaan. 

 

Ladataan...
AnneMarin päivät

*

Onko siellä muita, kenellä tulee joulun jälkeen pieni alakulo siitä, että aatto on ohitse? Itse odotin tätä joulua entistä enemmän, olihan tämä lapseni ensimmäinen joulu sekä vietimme joulua ensimmäistä kertaa meidän luona, kun remonttikin oli nyt ohitse. Saimme kaupan päälle vielä nauttia ihanasta säästä.

Heräsin aattoaamuna jo puolikuuden maissa ja kävin pienen juoksulenkin. Tämän jälkeen äkkiä suihkuun ja ripsarit naamaan. Meillä on ollut "perinteenä" käydä mieheni kanssa aattoaamuna karkki ostoksilla, kun osassa kaupoissa joulukarkit ovat -50 %. Tällä kertaan lähdin karkin haku reissuun isäni kanssa. Vanhempani olivat meillä yötä, joten lähtö sujui helposti.

Vähän ennen seitsemää olimme kaupalla ja jonosta päätelleen muidenkin suklaa hammasta kolotti. Ovet aukesivat ja kyllä sai pari juoksu askelta melkein ottaa, oli meno sen mukaista. Onneksi saimme haluamme karkit ja kori oli täynnä erilaisia konvehtirasioita, Fazerin mustikkasuklaata ja Geishaa.

Kotiin päästyämme mies ja poika olivat heräilleet. Äitini kuorrutti kinkkua ja ihana "joulun tuoksu" oli vallannut kodin. Mieheni kävi lenkillä ja minä hoidin pojan aamutoimet. Puuro laitettiin keittymään ja 10 maissa syötiin. Taustalla pyöri joulupukin kuumalinja. Juotiin vielä kahvit ja leikittiin samalla pojan kanssa.

Ennen 12 alkoi uni painamaan pientämiestä ja menin itsekkin hiukan huilimaan. Puolituntia unta, sitten hiukan laittauduin ja lähdimme mieheni kanssa käymään haudoilla. Poika jäi nukkumaan ja vanhempani hänen seurakseen. Kahden maissa tultiin kotiin ja siellä oltiinkin herätty. Siskoni ja veljeni olivat myös saapuneet. 

Leikittiin, otettiin välipalaa, chillattiin, juotiin päiväkahvit ja pikkuhiljaa aloimme laittamaan laatikoita uuniin.  Sauna oli laitettu vielä lämpimäksi, joten halukkaat kävivät vielä löylyissä. Viiden maissa jouluruoka oli katettu pöytään ja kinkku leikattu. Vauvalla oli omat ruoat ja hyvin maistuivat.

Lämmitettiin ruoan jälkeen vielä glögit ja pikkuhiljaa siirryttiin takkahuoneeseen kuusen luoksi.

Jaettiin lahjat ja sieltä paljastuikin monia ihania juttuja kaikille. Eniten perheen pienimmälle. Kello lähestyi kahdeksaa ja iltapuuron jälkeen kävin nukuttamassa vauvan ja se sujuikin nopeasti. Oli ollut sen verran tapahtumarikas päivä.  Pikkuhiljaa porukat alkoivat tekemään lähtöä, koska osalla oli töitä seuraavana päivänä. Vaihdoin päälle vielä yhden joululahjoistani ja laitettiin miehen kanssa joululeffa hetkeksi pyörimään. Pakko oli syödä vielä suklaata, vaikka pieni ähky olikin jo päällä. Täydellä vatsalla olikin hyvä mennä nukkumaan ja lohduttautua sillä, että onneksi joulu on joka vuosi. 

Siinäpä meidän jouluaatto suurinpiirtein. Onko siellä muita joulufiilistelijöitä vai onko joulu enemmänkin pakkopullaa?

 

Pages