Treenaminen raskaana

Ennen raskautta olin jo vuosia liikkunut aktiivisesti 3-6 kertaa viikossa, joten pohjakunto oli hyvä. Tein lihaskuntotreenejä jonkin verran, mutta intohimona oli juoksu. Poikkeus ja lepoviikkoja tietenkin oli, mutta treeniviikkoina saattoi kilometrejä kertyä 30-40. Treenaminen raskausaikana siis mietitytti, olin kuitenkin tottunut liikkumaan ja saamaan hyvää oloa myös sitä kautta. Mietin, että uskallanko liikkua tai pystynkö siihen. Raskauden edetessä treenit menivät kuitenkin omalla painollaan. Pääsääntönä oli, että liikunta tuntuu hyvältä ja antaa energiaa päivään. 

hcr.jpg

Kuva vuoden 2015 HCR

Plussan jälkeen (melkein puolitoistavuotta sitten) kaksiviikkoa olivat ”raskaus on ihanaa” ja olen ”elämäni kunnossa” fiilis. Lenkit kulkivat niinkuin ennenkin.  Kuudesviikko kun alkoi pahoinvointi iski, kuin oppikirjasta konsanaan. Pahimmat viikot olivat 6-11. Niinä viikkoina pönttöä tuli halailtua useasti, kärsittyä aurallisista migreenikohtauksista, syötyä mitä pystyi ja nukuttua ennätysmäärä. Onneksi olin osan noista viikoista kesälomalla. Tuolloin pahin olo oli ennen aamupalaa, päivällä ja iltaisin. Pieniä hetkiä oli, kun kuvotus oli ”hallittavissa”. Kävin silloin pienillä happihyppelyillä, jos pystyin. 

Suurin pahoinvointi alkoi helpottumaan, kun viikko 12 läheni. Pystyin käymään taas lenkeillä, pituudet vaihtelivat 6-10 km välillä. Salilla jos kävin, niin  saatoin tehdä esim. 30 min aeroobista ja 30 min lihaskuntoa. Treeni määrät olivat edelleen se 3-5 kertaa viikossa.  Tietenkin niin että, sykkeet pidin suurimmaksi osaksi sallituissa rajoissa (alle 150) ja jätin pois ne liikkeet, mitä ei suositella raskauden aikana (ainakin osat vatsalihakset) . Kuuntelin omaa kroppaani myös tarkemmin. 

Näin meni viikoille 18 asti. Yksi päivä kun olin menossa töihin, alkoi jäätävä alaselän ja pakaran kiristys. Jouduin linkkaamaan, kävely oli tuskaista ja istuminen myös. Tuntui, kuin puukkoa olisi työnnetty alaselkään.  Lähdin lääkääriin ja sieltä yksityiselle fysioterapeutille, kuka oli erikoistunut raskaudenaikaiseen lantion kipuun. Diagnoosi oli SI-nivelen löystyminen.  Tämä voi siis tapahtua jo aikaisilla viikoilla. Olin yli viikon sairaslomalla. Sain hoito-ohjeet ja ostin myös tukivyön. Täysin liikkumatta ei suositeltu olemaan, joten kävin vesijuoksemassa tai uimassa viikoilla 19-21. Vedessä taisikin olla ainut paikka, missä nivel ei oireillut noina viikkoina. 

sali raskaus.jpg

Kuvassa venyttelemään menossa

Viikolla 22 pystyin palaamaan kuntosalille. Juoksemaan en enää pystynyt, pieniä pyrähdyksiä lukuunottamatta. Lämmittelyn pystyin tekemään crosstrainerilla tai spinningpyörällä. Tämän jälkeen lihaskuntoa, venyttelyä ja SI-nivelen täsmäharjotteita.  

Näin jatkoin raskauden loppuun asti. Liitos ja kasvukipuja huomioiden. Kävin kuntosalilla vielä päivää ennen kuin lähdimme sairaalaan. Poikkeuksena viikot 30-32, kun aurallisia migreenikohtauksia oli useampi viikossa.

Minkalaisia treenejä teillä oli/on? Tuntuiko treenaminen hyvältä vai oliko parempi olo lepäämällä? 

 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *