Sisustushaaveitani on joskus kyselty toivepostaukseksi, ja nyt ajattelin niitä vähän pohdiskella. Aihe on myös sinänsä käänteisesti ajankohtainen, koska meillä tässä uudessa kodissa tuntuu jo sen verran valmiilta, ettei enää tule mieleen kovinkaan montaa hankintaa, joita tänne edes tarvitsisi tehdä.

Ja tavallaanhan se on aika tylsää. 

Ehkä myös siksi olen enemmänkin alkanut haaveilla jostakin muusta paikasta, jota joskus tulevaisuudessa sisustaa ja siitä miten sen tekisin. 

Yleensä se paikka on pieni vanha mummonmökki saaristossa. Joskus se on 60-70 lukulainen laatikkomainen talo, jossa olisi tai johon tehtäisiin ihanan avarat yleistilat. Se saattaa myös olla jugend-asunto kivitalossa Turun keskustassa tai jotain aivan muuta..

Haaveilu on ihanaa. 

Jokaisen näistäkin mielikuvista olen sisustanut haaveissani. En silti osaisi valita mitä kohdetta lähtisin kaikista mieluiten sisustamaan. Se varmasti myös kertoo siitä, etteivät haaveiden kohteet ole kovin ajankohtaisia. 

Sisustusliikkeitä kierrellessäni, mukaani ei kovinkaan usein enää tartu heräteostoksia. Pikemminkin minusta taitaa olla kehittynyt aika harkitseva ja maltillinen sisustaja. Toki teen edelleen satunnaisia second hand- ja ale-löytöjä, mutta niidenkin kohdalla harkitsen tarpeeni todella tarkkaan.

Stailauksia varten tulee toki edelleen ostettua rekvisiittaa, mutta se onkin sitten asia erikseen. 😉

Näissä juuri ennen juhannusta raumalaisessa Sisustustalo Kodinonnessa otetuissa kuvissa poikani testailee erästä sisustushaaveideni kohdetta – Parolan Rottingin riippukeinua. Sille ei tämän hetkisessä kodissamme löydy tilaa, mutta moneenkin niistä haaveideni paikoista se kyllä ehdottomasti sopisi. 

Kovin montaa muuta sisustushaavetta en edes osaa nimetä, mutta mainittakoon nyt muutama jo kauan mielessä pyörinyt – Hakolan Lazy-sohva, Arne Jacobsenin Egg-tuoli konjakin värisenä (ei kyllä kovin realistinen..) ja Artekin Mehiläispesä-valaisin. Muitakin tuoleja, mattoja, valaisimia ja ties vaikka mitä on pyörinyt haavelistoilla, mutta ne ovat niin sidonnaisia paikkoihin etten ala niitä nyt sen ihmeemmin tähän erittelemään.

Tämä koti tuntuu jo nyt niin valmiilta. Olikohan se liian helppoa?

——————————————-

Onneksi tekemistä riittää, vaikkei sisustella tarvitsisikaan – huomenna vietetään pojan 4 v-synttäreitä hiukan etukäteen ja heinäkuu lomaillaan kiertelemällä Suomea. Ja elokuusta alkavat uudet työt. 🙂

Postauksia saattaa lomamme aikana tulla jonkin verran vähemmän, mutta se lienee ihan ymmärrettävää. 😉

Aurinkoista viikonloppua!

-Anniina