Meidän vauva ei harrasta yhtään mitään, koska äitiä ei huvita

Meidän vauvalla ei ole tähän mennessä ollut mitään harrastuksia. Meidän vauva ei ole käynyt vauvauinnissa, vauvatanssissa, muskarissa, värikylvyssä, vauvajoogassa tai vauvasirkuksessa sen enempää kuin laskuvarjohyppäämässä tai laitesukeltamassakaan. Tähän on syynä äidin laiskuus/itsekkyys/hedonismi/miksi-sitä-nyt-haluaakin-sitten-kutsua. En halua sitoutua johonkin tiettyyn aikaan ja aktiviteettin joka viikko nyt kun kerrankin elämässä ei ole pakko. Kyse on siis lähinnä omasta mukavuudenhalustani.

En todellakaan usko, että vauva tarvitsee ensimmäisen vuoden aikana minkäänlaisia harrastuksia kodin ulkopuolella. Olen vakuuttunut, että vauva kehittyy niin henkisiltä kuin fyysisiltäkin ominaisuuksiltaan täysin normaalisti ihan kotioloissa. 

Tottakai haluan lapselleni vain parasta ja ilman muuta veisin vauvaa harrastuksiin, jos uskoisin sen olevan hänen kehityksensä kannalta tarpeellista. Mutta oman näkemykseni mukaan vauvojen harrastukset ovat ensisijaisesti vanhempien juttuja. Näissä vauvaharrastuksissa lähinnä vanhemmat tapaavat toisiaan ja saavat ehkä vertaistukea tai muuta vastaavaa. Vauvat tuskin kauheasti harrastuksia kaipaavat, parhaimmillaanhan he vain syövät tai nukkuvat koko aktiviteetin ajan.

Meillä tullaan ihan varmasti harrastamaan lapsen kanssa, mutta vielä tässä vaiheessa en näe siinä mitään pointtia. Meillä leikitään, lauletaan, jumpataan, joogataan ja ollaan kaikin puolin sosiaalisia ja aktiivisia jo ihan kotioloissakin, joten vauvan raahaaminen harrastuksiin vielä kaikkien muiden aktiviteettien lisäksi saattaisi jopa stressata vauvaa ja kuormittaa tätä liikaa.

Mitä mieltä te olette asiasta? Tarvitseeko vauva harrastuksia?

– Anonyymi

PS. Seuraa instassa @anonyymivauvablogi