Joulun kuulumisia

Vietän parhaillaan joululomaa pahvilaatikoiden keskellä ja koirat on hieman ihmeissään mitä nämä rojukasat ympäri asuntoa oikein tarkoittavat.

Lomapukeutuminen on tänä vuonna sama kuin työpukeutuminen eli jumppatrikoot ja huppari päällä. Vaihtelun vuoksi luovuin nutturasta pään päällä ja laitoin kaksi ranskanlettiä hiuksiin. Työkone ja -puhelin on piilotettu lipaston perimmäiseen nurkkaan, että en vahingossakaan miettisi työjuttuja rankan syksyn jäljiltä. Olen lomani ansainnut (ja Vesalan laulun innoittamana pakko todeta, että myös laskevan sykkeen. Sekä hyvät yöunet). 

Muuttoon on enää pari kuukautta ja olemme aloittaneet pikku hiljaa pakkaamaan ja samalla karsimaan tavaraa. Olohuoneen nurkassa on kasa uuteen kotiin meneviä tavaroita. Keittiön nurkassa on kierrätykseen meneviä tavaroita, joita olen säästänyt varmuuden vuoksi, mutta joita en ole seitsemään vuoteen käyttänyt, jotka olemme tässä nykyisessä asunnossa asuneet. Tavarat, jotka on sullottu kaapin pohjalle odottamaan päivää, jos niitä joku päivä tarvitsisi. Muutossa parasta onkin, kun on viimeinkin pakko käydä kaikki kaapit läpi ja konmarittaa. Tuottaako tämä tavara minulle iloa ja onko se tarpeellinen?

Ihailen Instagramissa toinen toistaan upeampia joulukoteja ja huokaan, että ensi vuonna sitten meilläkin. Joulua meille ei ole sisustettu juuri ollenkaan tänä vuonna lähestyvän muuton vuoksi. Ainoastaan yksi puoliksi juotu glögipullo keittiön pöydällä muistuttaa, että elämme jouluviikkoa sekä kassi täynnä joululahjoja perheelle.

Rakennustyömaalla on talo edennyt paljon. Keittiö on valmis, lattiat on asennettu lattialämmityksineen, seinät on maalattu, laatoitukset laatoitettu, hanat on paikoillaan ja sauna on saanut lauteet sekä terassi laudoitukset.

Syksyn aikana on tehty paljon erilaisia sisustusratkaisuja. Ollaan haettu vinkkejä ammattilaisilta ja pyritty miettimään ratkaisuja, jotka kestävät aikaa ja palvelevat meidän perheen asumistarpeita mahdollisimman hyvin. Nyt rakennusvaiheessa emme oikeastaan tinkineet mistään, vaan panostimme kaikkiin mahdollisiin rakennusajan ratkaisuihin, jotka koimme tärkeiksi ja joihin halusimme panostaa nyt kun siihen oli mahdollisuus.Kunhan pääsemme asumaan taloon, kerron varmasti näistä teille tarkemmin, sillä silloin osaan hetken aikaa asuneena jo varmasti arvioida oliko ratkaisumme oikeita vai menikö huti.

Viimeksi kun kävimme talolla olo oli ihan epätodellinen; en voinut uskoa, että kohta muutamme sinne. Kun ostimme talon, siitä oli vain perustukset valmiina ja nyt se on pian asuttava talo!

Ja parin viikon päästä muutto!

Koti Sisustus Ajattelin tänään

Älä jää pimeään.

Irrotimme kätemme, ja se oli viimeinen kerta, kun kaikki oli täydellistä.

Olen käynyt sen hetken läpi mielessäni niin monia kertoja sen jälkeen. Jos voisin elää uudelleen Lizardin festivaalit, ottaisinko kukkaron käteeni? Osa minusta – koppava jälkiviisaus – sanoo, että minun olisi pitänyt jättää se maahan ja mennä teltalle Kitin kanssa. Mutta vaikka tiedän, mitä kukkaron poimimisesta seurasi, en usko, että olisin voinut kävellä sen ohi.”

Laura joutuu väkivaltaisen välikohtauksen silminnäkijäksi auringonpimennysfestivaaleilla. Mies kieltää tapahtuneen, nainen vaikuttaa kiitolliselta. Lopulta on vain sana sanaa vastaan oikeudessa. Nainen ilmaantuu Lauran ja hänen puolisonsa Kitin elämään ja asiat alkavat mennä oudoksi.

Viidentoista vuoden päästä Laura ja Kit elävät pelokkaina. He ovat joutuneet vaihtamaan nimensä ja välttämään sosiaalista mediaa, ettei heitä löydetä.

Kirjan henkilöillä jokaisella on valheita ja salaisuuksia, joita varjellaan kuin viimeistä päivää seurauksia peläten. Kenen tarina on lopulta totta vai onko kenenkään?

Erin Kellyn psykologinen trilleri Älä jää pimeään on taidokkaasti kirjoitettu kirja, joka pitää lukijan otteessaan loppuun asti. Yksityiskohtia ripotellaan pitkin tarinaa taitavasti ja enkä itse ainakaan olisi osannut odottaa tällaista loppua. Tarinassa ei ole isoja dramaattisia tapahtumia, vaan asiat etenevät tarinassa hiljalleen.

Kirjan englanninkielinen nimi He said/She said kuvaa hyvin tiivistetysti missä kirjassa on loppujen lopuksi kyse; sana sanaa vastaan.

Kulttuuri Kirjat Suosittelen