Tässä yritän nyt epäilevästi elvyttää tätä mun blogia jos mulla olisi jotain kiinnostavaa kerrottavaa syksyllä (ja että mun ystävät ja äiti uskoisivat että hengissä ollaan…).

Näin työpäivän jälkeen tuntuu kuin päässä pyörisi tuhat asiaa ja mielentilaa samaan aikaan. Kesän alussa päätin, että haluan jotain uutta. Pidin lukion jälkeen välivuoden, jonka aikana sain tehdä töitä niin paljon kun sielu lystäsi. Se oli parasta. Omistauduin sille työlle, ja musta on ihan mahtavaa kuulla, että oon oikeesti ollut hyvä siinä ja saanut kasvaa omalla tavallani siellä.

Tulin kuitenkin tulokseen, että nyt on aika tehdä muuta. Niin kuin moni pikkukylään syntynyt ymmärtää, että 20 vuotta samassa kylässä alkaa olla jo liian puuduttavaa. Siksi tein suunnitelman B, ja mun järkytykseksi se onnistui. Muutan 2 päivän ( !!!! ) päästä aivan törkeen upeeseen kaupunkiin, missä mua odottaa mun ensimmäinen oma koti.

Vuodesta tulee todennäköisesti aika rankka, mutta silti oon aivan julmettoman innoissani.

Jouduin muuton takia karsimaan tosi paljon mun kesäsuunnitelmista, mutta silti siihen kuulu vaikka mitä. Kaverit, Virunmaa, grillibileet, Ruisrock, kreisibailailu, aamujunailu baarista, lentokoneella lentäminen ekaa kertaa yksin, Oulu, Turku ja tämä muuttaminen. En mä kyllä valita.

Ja mikä parasta on tietää, että mulla on ystäviä joita tulen näkemään, vaikka asun kaukana. Kavereita, keille voin puhua ihan mistä vaan, ne jotka jaksaa kannustaa eteenpäin, ja keiden kanssa oon lähentynyt entistä enemmän viimeisen vuoden aikana. OOTTE PARHAITA.

Nyt sitten kaikki keskittyminen tähän viimeiseen muuttorumbaan!