Joka kerta, kun istahdan tän koneen ääreen ja keksin lisätä viimeisimpiä otoksia (tosin hieman harvoin..), mun tekee mieli kehua kuinka onnelliseksi koen itseni tällä hetkellä. Oon hokenut sitä jo niin monesti, että muakin jo puuduttaa se, mutta parempi se kuin se ikuinen tyhjä märinä, mihin oon itsekin syyllistynyt.

Nämä tunteet on rehellisesti lähtenyt siitä, että oon tehnyt elämänmuutoksen. Huonoina päivinä kirjoitan päiväkirjaa, ja lupaan kirjoittaa sinne pelkästään positiivisia asioita, vaikka saisin vain yhden lauseen. Kotona istumisen sijaan yritän tehdä jotain ja sovin menoja. Tai no, ainakin nää on niitä mun tavoitteita.

Viikko sitten olin stadionilla teinifanien ympäröimänä, ja viime viikonloppuna löysin itseni Ruisrockista. Ehdottomasti parhaat festivaalit missä oon käynyt! Olin siellä siis ekaa kertaa, eikä todellakaan viimeistä kertaa! Harmitti kun kaverit ei päässyt tonne, joten tänä vuonna meno oli vielä vähän vaisua, onneksi sain mun siskon mukaan!

Oon käyttänyt tota hattua tänä kesänä aivan liikaa… 

Viikonlopun yllättäjät ja lempparit oli ehdottomasti Kasmir, Pharell Williams ja Kaija Koo. Ykkösenä Kasmir, jonka showta katsoin itkukurkussa, niin sympaattinen tyyppi! Melkein hajosin siihen maahan, kun se veti biisit Iholla ja Aavikko.

Ja festareilla on aina hauska katsoa, kuinka onnellisia ihmiset ovat. Osa oli saanut nautittua itsensä aika hyvään kuntoon, nostan hattua! Eikä helteissä ollut mitään valittamista, aivan ihana viikonloppu.

Ps. Lupaan muuten vähentää nauramista, kiitti lukija kommentista! En ollut itse edes kiinnittänyt siihen huomiota, en osaa näköjään kirjoittaa ilman emojeja…