Kun ihminen oppii rakastamaan oikein
Ja saa oikeaa vastarakkautta.
Hän kokee turvallisuutta ja lämpöä sydämessään

Ehkä meidänkin olisi turvallista
(Ja oikeuski) vihdoinkin
huutaa ulos kaikki se kiukku ja ahdistus,
jota en ole aiemmin pitänyt oikeutettuna?

Rakkaidemme lähellä sisäisten haavojemme
Pitäisi puhdistua.
Ja ajan kuluessaa tulehtuneiden arpien kuuluisi voida aueta,
jotta mätä pääsee pois.
Mutta saammeko aidosti kokea tuetusti nämä hetket?
Vai osoitetaanko toisillemme taas kerran ovea?

Parisuhteemme ja tunteeni on elämäni vaikeimpia paikkoja.
Ja miksi hemmetissä se menee niin
Kun parisuhteiden on väitetty olevan
Aina pelkkää romantiikka, rakkautta ja leijumista???

Miehille se on yleensä kokemusta
voimasta ja rohkeudesta.
Naisille enemmänkin
tavasta ja trpeellisuudesta
– ja jatkuvaa hyvää seksiä.
Ja todellisuus on sitten jotain ihan muuta.

Kun tarpeet,
jotka eivät kohtaa aina toisiaan
iskevät kipinää tarpeeksi kauan,
lopulta edessä saattaa nököttää se ulko-ovi.
Jos asialle ei tee mitään.

Sanotaan, että rakkaus on elämän suurimpia mysteerejä.
Se on varmasti totta
Mutta tarvitseeko meidän parisuhteen olla?
Se kun ei ole muutenkaan
– eikä ole koskaan ollutkaan –
”normaali parisuhde”

Voisiko meillä olla vaihtoehtoinen tapa elää
Rauhassa rinnakkain toisen kanssa?
Miksi? miksi ei? miksi?.

Nyt ei enää mene mikään selitys läpi!!!
(ellei sen logiikka ole loppuun asti mietitty ja aukoton.)

Voimme mieleståni aloittaa puhtaalta pöydältä
Ja rakentaa – vielä yhden kerran –
Uuden maailmankuvan.
Mutta vain
jos saamme toisemme puhumaan ja luottamaan.
Itseemme ja toisiimme.
Ja olemaan sen kaiken arvoisia.

Loistavan seksielämän jaa leffailtojen keskellä
Parisuhteissa on lopulta vain yksi ja ainoa OIKEA TARKOITUS.
Luoda kahdelle ihmiselle turvallinen tila
ja mahdollisuus kehittyä yhdessä ja erikseen.
Ja iskeä tarpeeksi kipinää toiselle,
Jotta kaikki tunteet tulee esille.

Kyllä minä ajattelen niin
että on typerää ettemme riitele.
Emme osaa riidellä
Tai emme luota toisiimme riidelläksemme aidosti.
Näyttääksemme tunteemme ja heikot kohtamme.

Riiidat ovat tärkeää materiaalia kehittymiselle.
Kriisit luo kehitystä suhteessa
eikä pysähtynyt lilluminen (jolle sillekin on oma aikansa).

Suhteen tarkoitus
on tuoda esille kaikki se
mikä ihmisessä on vielä eheytymättä.
Ja nyt on aika
Näyttää kaikki se kipu, suru ja viha,
jonka olemme painaneet sisäämme
koska sitä ei ollut aiemmin
mahdollisuutta näyttää.

Pelit on pelattu.
Näytelmä on loppunut.
Esityksessä meistä molemmista tuli jotakin,
mitä emme aidosti ja oikeasti ole.
Aloitimme jo monta aikaa sitten tämän
typerän roolipelin,
josta tuli niin todellinen,
että unohdimme jo itsekin näyttelevämme.

Harmillista vaan on se
että oikeat tunteemme
joita emme ole näyttäneet tai edes kokeneet oikein.
eivät ole kadonneet eivätkä ne katoa minnekään.
Sorry.
Ne varastoituvat meihin,
Ja jäävät kuoren alle.

Nyt meidän on löydettävä vasara kuoren rikkomiseen.
Puhumalla vihdoin totuus julki.

Paskat kokemukset vuosien varrelta lisäsivät huomattavasti
epäluottamusta välillämme vähän kerrallaan.
Ja nyt olemme tilanteessa
Jossa meillä molemmillla
On isoja haavoja sisällämme,
jotka määrittää ja ohjaa meitä.
Eikä meillä ole välttämättä aavistustakaan siitä,
miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme.
Tunnistamme haavamme ainakin siitä,
kun reagoimme hyvin voimakkaasti
johonkin pieneen asiaan.

Uskon et sinäkin joskus ollut
tilanteesssa jossa
”Tuntuu et taju lähtee,
silmät mustenee raivosta,
huusin vaan äänettömästi
Mutta en uskaltanut tai halunnut näyttää sitä”

Koska tiedostamme ja tunnistamme
olemmat nuo olotilat
Voimme tehdä meidän suhteestamme
vähän… eri tyyppisen.

Meidän pitää vain antaa toisillemme oikeuksia.
Oikeus vapauteen ja oikeus reagoida silloin,
kun tunteet nousevat pintaan.

Ja antaa itselleen (ja toiselle) lupa
Reagoida juuri sillloin kun joku tunne tulee.
Oli se tunne sitten
turhautuminen ta hermostuminen,
viha tai riittämättömyyden suru
Tai mikä tahansa muu…

Pitäisi oppia ajattelemaan mikä tunne on.
Ja katsoa tunnetilasta huolimatta peiliin miettien:
Mikä ajatus minusta itsestäni saa minut tuntemaan näin?
Eikä pitäisi miettiä heti vain sitä
mitä toinen on juuri tehnyt
Sillä ei ole merkitystä.

Pitäisi oppia joskus ajattelemaan:
”Hän on käynnistänyt minussa reaktion
joka toimii kuin kalastussiimana omille ajatuksilleni ja tunteilleni.
Nyt voin nostaa esiin jonkin haavoittuneen kohdan itsessäni.”

Kun opimme tämän
Ja käyttämään tämän tilaisuuden hyväksemme,
Voimme paremmin kertoa toisellekin
Miten gänen sanansa saivat tuntemaan
Ja miksi.
Mietimme, mistä se voisi kertoa.
Ja sitten voimme työstää tuota asiaa.

Riidoista ei tule riitoja
vaan käynnistäjiä tärkeämmälle työlle,
itsensä paljastamiselle.
Silleen hyvällä tavalla.

Ymmärrän, ettei kaikki vika ole sinussa.
. Oli sitten kyse lattialle alati jääneistä sukista
Tai unohdetusta lupauksesta saapua leffaan.
Olet peilini.
muistutat minua jostain itsessäni.

Kaikki ne tunteet,
Jotka minussa herätät,
ovat oikeasti niitä tunteita,
Jotka olivat sisälläni jo tavatessamme.

Esimerkiksi monesti todistanneesi tunteet kuten
– luottamukseni muihin ja oman arvon tunteenk
Ovat jo varhaisiässä muilta opittuja vahvoja tunteita.
Ehkä äitini petti luottamukseni hylkäämällä minut lapsena,
Ehkä sisarukseni osoittivat kivuliaasti,
ettei minulla ole mitään arvoa
sotkemalla alituiseen huoneeni.

Kun ymmärrämme tämän tajuamme totuuden.

Emmekä enää
kellu rakkauspilvissä näytellen
toisillemme jotakin
millä saa toiselta hyväksyntää.
Meidän ei tarvitse.

Rakastamme vahvasti toisiemme lisäksi myös itseämme,
siksi voimme olla aitoja itseämme.
Emme ole riippuvaisia toisistamme
Tai toistemme rakkaudesta.
Uskallamme näyttää itsestämme kaiken.

Kaiken tapahtuvan keskelläkin
meillä on aina tietoisuus siitä,
että toisen rakkaus on ehdoton.
Se ei katoa, tapahtui mitä vaan.

Toisen onni on yhtä tärkeää kuin oma.
Siksi toisen kehitys saa viedä ihan mihin suuntaan tahansa
vaikka lopulta täysin erilleen.

Aito parisuhde-rakkaus on vähän samantyyppistä
kuin rakkaus omaa lastaan kohtaan.
Se sallii ja hyväksyy kaiken toisessa.
eikä se katoa
vaikka emme enää koskaan edes näkisi toisiamme.

Parisuhteen ei siis tarvitse kaatua,
vaikka siinä nousisi konflikteja.
Riitojen ja ongelmien ei tarvitse olla sellaisia,
että niistä seuraa vain mielipahaa ja kasvavaa juopaa.
Ne voivat lopulta lähentää meitä.

Meidän pitäisu toisen huutaessa
Nähdä myös se tuska hänen sisällään
Joka huutaa apua.
Suusta tulevat sanat ja syytökset
sisältävät sanoja syvemmän tunneviestin,
viestin huutajan sielusta.

Sivuuta sanat,
kuule tunteet.
Anna tukesi.

Se, että huudat juuri minulle on mahdollisuus.
Meille molemmille.

Kaikista maailman ihmisistä
Sinä olet siinä. Miinun kanssani.
Mitä teen sillä mahdollisuudella?
Otanko taas oman haavoittuneen lapseni esiin
ja huudamme syytöksiä puolin toisin,
minkään johtamatta mihinkään.

Vai toimisimmeko vihdoin oikein?
Ja avaan mieleni ja sydämeni.
ja tunnistan se tuskan sanojesi takana, josta itsekään täysin tietämättään haluat puhua.

Jos löydämme itsemme ja tunteemme
Ja olemme toistemme tukena oikein,
saamme molemmat vierellemme ihmisen
Joka aidosti rakastaa ja arvostaa
Ja mikä tärkeintä
Tämä ihminen on paikalla,
Kun on oma aika tuntea.

Mitä meidän rakkaus on?

Mitä parisuhteemme on?

Miksi me olemme suhteessamme?

Monella tapaa parisuhteessamme tapahtuvat pahat asiat,
Ristiriitamme ja pahatkin riidat
Ovat johtuneet 99 prosenttisesti
yksinkertaisesti _vain_ meidän
Ihan erilaisista elämän tilanteista ja elämänkokemuksista,
Tavoista ja/tai prioriteeteista.
Tässä mielessä – meidän molempien –
On nähtävä paljon vaivaa ratkaistaksemme noita eroja.

Suhteessamme (ja rakkautemme vuoksi)
meidän olisi pian opittava uskaltamaan
Ja puhumaan toisillemme tasavertaisina puolisoina..
Tämä tarkoittaisi sitä,
että meidän olisi oltava tietoisia
Haluistamme
Ja ”parisuhteen velvollisuudesta”
sietää myöa asioita
joista olemme eri mieltä
Mutta jotka eivät ole ylivertaisia.

Jollain kummallisella tavalla
Yhdessä jaetut kokemuksemme
Ovat muokkanneet
Erillisistä ja erilaisista ihmisistä yhden kokonaisuuden.
Siinusta ja minustata meidät.

Jo vuosia sitten meidät paketoitu tunteisiin.
Mielestäsi tämä on nyt vihdoinkin sitä toivomaani
”oikeaa rakastamista ja sitoutumista”.
Pitääksemme sitä yllä
meidän olisi jatkuvasti tutkittava tarpeitamme, halujamme ja ajatuksiamme.
Ja kertoa ne myös ääneen.

Meidän olisi vältettävä pahan olomme siirtämistä toiseen mahdollisuuksien mukaan.
Ja olla toistemme tuki ja turva
Elämän polulla.

Ja pyrkiä unohtamaan (riitatilanteissakin)
edes osa niistä (suuristakin) vioista
Jotka – itsessämme ja toisissamme – kuitenkin näemme ja tunnistamme.

Rakkaus ja välittäminen
eroavat intohimosta siinä
että ne usein kestävät kauemmin .
ja ne eivät rikkoudu helposti.
Meillä onneksi on molemmat.

Jonkun ”rakastaminen” hänen kauneutensa takia
ei ole rakkautta
vaan se o ihastusta.
Jonkun ”rakastaminen” hänen älykkyytensä vuoksi
ei sekään ole rakkautta
vaan se on ihailua.
Mutta
Jokun rakastaminen tietämättä kunnolla itsekään miksi rakastaa…
Se on rakkautta.

Voisi melkein sanoa että kahden ihmisen välille muodostuu – ajan kuluessa –
Oikeaa rakkautta
jos/kun he molemnat haluavat tehdä ja tekevät töitä sen eteen.
Hyväksyäkseen ja rakastaakseen
Myös toistensa eroja ja oikkuja.
Tämä on enemmän kuin rakastumista.
Rakastaessaan toisiaan
Kaksi ihhmistä haluaa rakkautta
Ja hyväksymisen taikaa.

Rakkaus tasapainottaa meitä molempia.
Meiddän sisäisiä ja ulkoisia impulsseja.
Se on kuin akseli
joka pitää jaettujen projektiemme vaihteet sulavassa liikkeessä.

Kaikkein voimakkain ja intensiivisin voima välillämme on se,
joka yhdistää meidät toisiimme
ymmärryksessä ja hyväksynnässä.
Tämä sisältää myös kumppanin
arvostamisen ja tunnistamisen.

Mitä kumppanin arvostaminen sitten mielestänu tarkoittaa??
Kokonaisvaltaisesti kumppanin hyväksymistä.
Hänen tarvitsemansa henkilökohtaisen tilan antamista,
Toisen puolustamista,
Toisen katoamisen elämästään pelkäämistä,
Huolenpitoa,
Itselleen riittävän luottamuksen löytämistä,
kommunikaatio-kyvyn etsimistä,
Ja toisen Valintojen kunnioittamista …

Tämän kaiken seurauksena tulee mahdollisesti,
yhteiset suunnitelmat tulevaisuuteen
Pyyteetön anteliaisuus,
sekä se onnellisuuden tunne Ihan vaan olemisesta rakastamasi henkilön kanssa.

Me elämme maailmassa
jossa romanttiset parisuhteet
kärsivät
– koko ajan -.
Lähinnä monenlaisista konflikteista ja ihmisten kateellisuudesta.

Parisuhdetta etsiessään yritämme usein etsiä täydellisyyttä toisesta ihmisestä
Oivaltamatta kuitenkaan sitä tosi asiaa
ettäitsekin olemme luonnollisesti epätäydellisiä.
Jos pidämme tämän mielessämme
Voimme joskus oivaltaa senkin yhtälön että
Vain rakkaus käärittynä ”täydelliseen mieltymykseen”
voi pelastaa lopulta meidät epäonnelta.
Ja se on yhtä hyvä.

Täydellistä pariskuntaa ei ole olemassakaan.
Itse asiassa…
Se että olemme ns ”hyvä pari”
Ei tarkoita ettei meillä olisi ongelmia.
(Lähes tulkoon päin vastoin.)
Se tarkoittaa vain
että haluamme opetella tapoja selvittää ongelmamme.

Rakastaminen tarkoittaa minulle myös sitä
että opettelemme rakastamaan myös toistemme eroja.
Rakkaudessa on kyse kumppaninsa
hyvien ja huonojen puolien
näkemisestä, hyväksymisestä ja puntaroimisesta
Ilman niitä kuuluisia ruusunpunaisia laseja päässään,
Tai hetkittäisten tunnemyrskyjen vaikutusta.

Maailman kaunein paikka
on se paikka
jossa me voimme aidosti
rakastaa toisiamme tietäen rakkauden olevan molemmin puolista.
Sieltä ”tunteiden paratiisista” mekin olemme jo löytäneet paljon,
Toisemme ja halumme hellyyteen,
Vähän luottamusta, vilpittömyyttä ja urheutta.

Toivon että löydämme kyseiset asiat vielä paljon paremmin,
Ja näemme monta huomista yhdessä,
Ehkä ikuisuuden ajan.
sekä tavoitamme
”minä olen onnellinen, kun sinä olet” -tilan.

”Siellä missä on aitoa rakkautta
siellä sydän voi hyvin.”
Minun sydän voi hyvin.
Minä voin hyvin sinun lähelläsi.
(Kaikesta tästä epäsovusta, ristiriidoista ja ympärillämme olevista valheellisista ihmisistä huolimatta.)

Olet mulle rakas ♡♡♡