Olen siispä siirtänyt blogini toisesta osoitteesta tänne Lilyyn.  Hyvä idea siksi, että kirjoitan kotimaisella, ja palsta on kotimainen, lisäksi kovasti ulkonäkö miellyttää. Habitus ja mielikuva ovat tärkeitä seikkoja, liittyvät läheisesti aiheeseeni. Yritän vähitellen siirtää tänne jo aikaisemmassa blogissani julkaisemiani juttuja.

Tänään kuitenkin yritän kirjoittaa melko pikaisesti. On äitienpäivä, minulla elämäni ensimmäinen niin, että olen itse juhlittavana enkä ainoastaan juhli muita, vaikka jälkimmäinen ei edelleenkään sulje pois ensimmäistä. Tänään tulee siis olemaan paljon touhuttavaa, vaikka näin idean tasolla äitien ei pitäisi olla tänään erityisen kiireellisiä.  Onnittelulaulua en varmasti tänä vuonna vielä kuule tyttäreltäni, mutta asian ajoi totisesti kotimme edustalla olevasta lehdosta kantautuva kiihkeä lintujen laulu.  Se on varmasti parhaimmillaan tähän aikaan vuodesta -lempi kuukauteni vuodessa-  ja varhain aamulla.

Nyt on päästy jo niin pitkälle, että mahlankeruukausi on auttamattomasti ohi, mutta sainhan minä siitä paljon irtikin tänä keväänä. Se onkin tänään aiheenani. Eli en aio tällä kertaa sivuta kosmetiikkatuotteita, vaan kerron tästä ihmeellisen hienosta mahlakeväästä teillekin. Kevät on ollut osallani melko stressaava, muutto hometalosta uuteen kotiin ja kaikki siihen liittyvä on kiristellyt hermoja ja sitä myötä stressi koetellut ihoa. Parhaimmat apulaisethan minulla on toki ollut käytössäni, jotta stressitekijät eivät täysin näkysi ihollani sameutena ja epäpuhtauksina. Ihoni olisi ollut todennäköisesti vieläkin karseammassa kunnossa ilman loistavaa ja laadukasta tuotearsenaalia,  joka on ollut käytössäni. Mutta olen turvautunut myös sisäiseen kaunistajaan: mahlaan. Nythän on kaikki luonnollisuus ihon hoidossa niin tavattoman muodikasta, että täytyyhän minunkin.

Mahla sisältää paljon tärkeitä ravintoaineita, ja tietysti sitä nestettä, jota pitäisi juoda hyvinvoinniksi ainakin pari litraa päivässä. Mahlahan onkin suurimmaksi osaksi vettä, ja ennen kaikkea sillä on aineenvaihduntaa kiihdyttävä vaikutus. Ja tulihan sitä juotuakin, useita kannullisia kävin hakemassa päivän aikana.

Mahlankeruu taphtuu yleensä vähän vapun molemmin puolin, koivun kasvukautena, mutta ennen kuin se on tehnyt silmunsa. Aikaa keruulle on siis ainoastaan parisen viikkoa. Meidän pihallamme kasvaa paljon koivuja,  joten ei muuta kuin reikä koivun kylkeen,  ja reiästä johdetaan letku pullon sisään korkin kautta,  jossa on reikä. Korkki on melko oleellinen, sillä sokereidensa takia mahla houkuttelee runsain määrin myös herhiläisiä paikalle nautiskelemaan makeasta luonnoneliksiiristä. Joten jos et halua kannullista muurahaismahlaa, muista korkki! Sitten vain kannua tyhjentämään. Kovasti riippuu säästä kannun täyttönopeus;  aurinkoisella säällä kannu voi täyttyä tietysti koosta riippuen melko nopeasti, sama vaikutus on sateella. Mahlan maku ja lähinnä makeus, sekä kirkkaus muuttuvat päivittäin. Mitä pitemmälle kevät ehtii, sitä sameammaksi mahlan väri muuttuu ja lopulta sen tuotanto tyssää kokonaan yhden kevään osalta. Sitten kerätään kimpsumme ja kannumme pois, ja laitetaan tulppa koivun kyljessä olevaan reikään, esimerkiksi okasasta tehty sellainen.

Tulihan tässä taas tarinaa. Ensi vuonna sitten uudestaan mahlalle. Jos se on ollut osa syy tämän hetkiseen ihoni tilaan, niin hvyä on. Ihoni on taas kovin heleä ja lähes virheetön, hyvä värikin siinä on luonnostaan,  joten siltä osin voin olla tyytväinen juhlija tänään.