Englantilaisen päivähoidon käsittämättömät hinnat
Hurraa! Päivähoitomaksut alenevat ensi vuonna! Suomessa, siis. Ja hurraa myös sille, että tässäkin blogissa tartutaan johonkin ajankohtaiseen aiheeseen heti. Päivähoitokuvioista Englannissa en olekaan kirjoittanut, vaikka se on ollut kielen päällä satoja kertoja.
Suomen hallituksen tekemän linjauksen mukaan nuoremman sisaruksen varhaiskasvatusmaksut ovat ensi vuonna 50 prosenttia ensimmäisen lapsen maksuista, nykyisen kymmenen prosentin vähennyksen sijaan. Muitakin alennuksia tuli!
Englannista käsin asiaa tarkastellen, on sanottava, että tämä, jos jokin on sitä arjen luksusta. Suorastaan koko käsitys varhaiskasvatuksesta on luksusta, puhumattakaan niistä maksuista. Brittiperhe pulittaa yksityiselle hoidon tarjoajalle huimat summat kuukaudessa ja junailee jatkuvasti osa-viikkotöiden, viikonlopputöiden tai pitkien työpäivien sekä erilaisten harrastekuvioiden kautta lasten hoidolle mahdollisimman alhaisia kustannuksia. No, missä summissa liikutaan? Jos suomalainen maksaa täyden maksun kunnallisessa päivähoidossa, vajaa 300€/kk, niin tavallinen englantilainen maksaa samasta ajasta noin £1200/kk eli nykykurssilla (joka on siis euro-turismille edullinen!… pssst..) ehkä noin 1400€/kk. Kyllä, luit oikein! Entäpä jos lapsia on kaksi…? Tai enemmän…? Niinpä, siinä sitä ollaan. Päivähoitomaksuja maksamassa.
Olen keskustellut Briteissä aiheesta lukuisia kertoja useamman naisen kanssa, jopa niin, että nykyään hieman hävettää kertoa kuinka helppoa meillä Suomessa on. Kunnallinen hoitopaikka taataan, vaikka subjektiivista päivähoito-oikeutta onkin nykyään hieman rajattu. Englannissa nursery/childminder tms. paikka pitää etsiä itse, jonot saattavat olla vuodenkin ja jos asia on epäselvä, äidit alkavat todellakin hermoilla hoitopaikkakuvioista, kun vauva on puolivuotias. Äitiyslomalla saa olla n. 8-12 kk, riippuen työnantajasta ja sopimuksesta. Äidin on raskausaikana ilmoitettava aikooko palata töihin vai ei, ja jos ei palaa, työnantaja ei maksa äitiyslomakorvauksia. Sillä lailla. Erään työelämään palaavan äidin asenne hoitomaksuihin oli kuvaavaa.
– No eihän se ole kuin pari vuotta niitä korkeita maksuja ja kolmevuotiaana saa 15 tuntia viikossa ilmaista hoitoa ja sitten neljävuotiaana mennäänkin jo esikouluun jne. Sitten ne maksut tipahtaa.
Olin ihan *TÄH?* Nyökkäilin vaan. Hieno asenne!
Eikä ne maksut muuten siihen kouluun lopu. Alaluokilla aikaa vietetään kuusi tuntia päivässä ja maksulliset aamu- ja iltapäiväkerhot kuljettavat lapset kouluun, mikäli molemmat vanhemmat työskentelevät. Jos toinen vanhemmista on työssä matalapalkka-alalla, koko kuukausipalkka saattaa huveta pelkkiin päivähoitomaksuihin. Monesti nämä naiset valitsevatkin mieluummin paikkansa kotona lasten kanssa kuin työelämän polkuja kuluttamassa.
Mutta yhteiskuntarakenne on erilainen. Yhden ihmisen keskiverto-ok-palkalla perhe tulee toimeen, ilman niitä massiivisia päivähoitokuluja tietysti, ja silloin kotona on useimmiten se matalapalkkaisempi (lue: nainen, koska sehän nyt on vaan itsestään selvää, että naisille kuuluu maksaa vähemmän jopa täysin samasta työstä! *häh*). Nanny ja au pair –kulttuuri onkin vahvaa, etenkin jos lapsia on pienellä ikäerolla ja vanhemmilla edes jonkinlainen työura rakennettavaan. Oma Maija Poppanen saattaa siis olla hyvinkin kilpailukyinen vaihtoehto päiväkodille. Eli nyt ei muuta kuin nauttimaan siitä arjen luksuksesta!
Laura