Meidän suomalais-englantilainen joulu
Englantilainen joulu poikkeaa suomalaisesta, eikä ehkä vähiten siinä, että joulua vietetään vasta joulupäivänä. Meidän täysin suomalainen perhe päätti tänä vuonna kiertää kaukaa lentokenttien ruuhkat ja jäädä jouluksi Lontooseen. Nyt meillä yritetään saada aikaan sopiva miksaus suomalaista joulua ja englantilaisia perinteitä.
Jouluvalmistelut alkaa briteillä 1. adventtina, kun kuusi kannetaan kotiin ja koristellaan. Näin mekin teimme. Ostimme läheisiltä joulumarkkinoilta aidon kuusen ilman kuusentuoksua 🙂 ja se tuotiin meille kotiin asti (veloituksetta) joulukuun 3. päivänä. Etenkin mieheni kiitteli tätä palvelua. Myyjät eivät tienneet, mistä kuusi on kotoisin, ehkä Norjasta, ehkä jopa Suomesta. Oma villi veikkaus menee Keski-Eurooppaan. Runko tuntuu pehmeämmältä kuin pohjoisen kuusissa. Arvoitukseksi jääköön. Tänä vuonna ei päästä kuusi-hifistelemään… Enemmänkin olen jännittänyt kestääkö kuusi vihreänä jouluun asti, mutta hyvin se näyttää edelleen voivan. Ja onhan se kaunis!
Touhua riittää koko joulukuun, aivan kuten muuallakin. Jouluaatto on vielä briteille työpäivä, tosin usein puolikas sellainen, jos se siis sattuu osumaan arkipäivälle. Odotus tiivistyy aattoiltaan, jolloin lapset jättävät takan ääreen yöllä saapuvalle pukille lasillisen sherryä ja makean piiraan, mince pie, sekä poroille porkkanaa. Tämä perinne tulee meillekin, sillä poikamme sanoin: ”joulupukki tulee meille jotenkin magically!” On tästä ollut erinäistä vääntöä kavereiden kanssa. Pojan paras kaveri, joka on hindu eikä näin ollen vietä joulua, oli ilmoittanut, ettei joulupukkia ole olemassa. Poikamme oli ollut aivan raivoissaan ja oli huutaen puolustanut näkemystään: ”Olen nähnyt joulupukin, se on käynyt meillä. Se asuu Suomessa!” Joten siis…
…Jouluyönä taianomainen Joulupukki, Father Christmas, lentää yhdeksän poron voimin halki tumman taivaan ja heittää lahjat savupiipusta joulusukkiin, takan ääreen ja kuusen alle jättäen valkoisia jalanjälkiä ympärilleen. Retkikunnan porot Dasher, Dancer, Prancer, Vixen, Comet, Cupid, Donner, Blitzen seuraavat etunenän Petteri Punakuonoa, Rudolf the Red-Nosed Reindeer. Mikä katastrofi olisikaan, jos takan reunan eväistä ei olisi edes haukattu!
Joulupäivän aamuna alkaa kuhina. Lapset rynnivät yläkerran makuuhuoneista jakamaan lahjoja. Keittiö kuumenee. Jouluateria on valmistettava hyvissä ajoin ennen perinteistä kuningattaren iltapäivän joulutervehdystä. Mekin aiomme viettää joulupäivän juhlaa, mm. ihan käytännön syistä, sillä joulupäivänä koko Lontoo sulkeutuu. Kaikki paikat ovat kiinni lukuun ottamatta joitain pubeja ja ravintoilta. Metrot, bussit, junat eivät kulje ja takseillakin on tuplahinnat. Parempi siis pysytellä kotioloissa tai vaihtoehtoisesti napata fillari ja kurvailla pitkin 8-miljoonaisen kaupungin hiljaisia katuja. Tämä kiinnostaisi oikeasti ja pienemmän saisi istuimelle, mutta isompi ei välttämättä jaksa polkea 30 km edes takaisin, siis keskustaan ja kotiin. Päätimmekin, että aattona otamme kierroksen paikallisille joulumarkkinoille niillä julkisilla, jotka siis kulkevat normaalisti ja käymme kuuntelemassa kauneimpia joululauluja.
Suomalaisesta joulusta meitä muistuttaa ainakin piparkakkutaikina, joka löytyi Lontoon suomalaiselta merimieskirkolta. Rosollin aion tehdä, mutta muutoin ruokapuoli on pitkälti paikallisesta supermarketista, kalkkunaa, paahdettuja perunoita, ruusukaalia, hernettä, luumua ja jälkiruoaksi makeat vanukkaat ja piiraat, Christmas Pudding ja Mince Pie.
Yhtä lailla kuin meillä, brittiperinteessä suku kokoontuu yhteiselle jouluaterialle. Ensitöikseen ristitään käsivarret vierustoverin kanssa ja avataan pöytään katetut paukkukarkit, Christmas Crackers. Sisältä paljastuu silkkipaperikruunu, joka laitetaan päähän, vitsi tai arvoitus ja pikkulahjoja. Huonot vitsit luetaan vuorotellen. Christmas Crackereitten kuljettaminen lentokoneessa on kiellettyä, joten kaapin päällä odottaa meitäkin tämä hassu yllätys. Vuorotellen luettavien vitsien idea on toimia suuren seurueen joulujuhlan jäänmurtajana. Perinteisesti englantilainen jouluateria aloitetaan sherryllä ja päätetään portviinilllä. Me aloitimme joulun ajan sherry-maistiaisilla jo eilen :)
Kuningattaren puheen lisäksi englantilaiseen joulupäivään kuuluu näin suomaisvinkkelistä katsottuna hyvin epäilyttävältä kuulostava peli tai leikki, charades. Se on pantomiimileikki, jossa tyypillisimmillään hattuun on laitettu sanoja elokuvista, kirjoista tai näytelmistä ja jokainen vuorollaan esittää pantomiiminsa. Monet tätä leikkineistä väittää sen olevan hauskaa ja yleisön kannustavaa. Saanen silti olla hieman häpeilevän epäileväinen… Toisaalta englantilaiset ovat kansa, joka osaa esiintyä, näytellä ja hullutella yhdessä. Ehkä uskomme siis kokeneempia.
Tapaninpäivä onkin sitten jo Boxing Day, edelleen yleinen vapaapäivä. Kaulaan kääritään lempijoukkueen tunnushuivit ja perheet lähtevät sankoin joukoin jalkapallo-otteluihin. Myös liikkeet avaavat ovensa alennusmyynteineen niille, joita jalkapallo ei kiinnosta. Joulu englantilaisittain vaikuttaa leppoisalta ja iloiselta juhlalta. Toivottavasti se on sitä ihan jokaisella missä päin maailmaa sitten ikinä onkaan!
Hyvää Joulua!