Arvomaailman äärellä
Elätkö oman näköistäsi elämää? Tiedätkö tai oletko pohtinut elämänarvojasi ja kuinka hyvin ne toteutuvat arjessasi?
Olen paasannut elämänarvoista ja niiden tärkeydestä kuta kuinkin viimeiset neljä vuotta, suurimmaksi osaksi itselleni mutta kyllä lähipiiri ja toki asiakkaanikin ovat saaneet siitä osansa.
Elämänarvojen ymmärtäminen ja niiden oivaltaminen – ja nimenomaan niiden todellinen tärkeys – oli itselle käänteentekevä ahaa-elämys reilut neljä vuotta sitten opiskellessani enemmän ja syvällisemmin ihmistä psykofyysisenä olentona.
Silloin aloin ymmärtää miksi kävin läpi pahan burnoutin muutamaa vuotta aiemmin, ja miksi olin tehnyt valintoja ja toiminut elämässäni tietyllä tavalla ja miksi monesti muutos oli ollut vaikea hyväksyä.
Ihminen jos elää jatkuvassa arvoristiriidassa päivästä toiseen, tai jopa vuodesta toiseen – haluisi olla tuolla mutta onkin täällä, haluisi tehdä tuota mutta tekeekin tätä – niin jossain vaiheessa keho ja mieli alkavat reagoimaan tilaan joka on kuin taistelutanner.
Jos et ole koskaan miettinyt omia elämänarvojasi niin ota hetki aikaa itsellesi, ota vaikka kynä ja paperi ja kirjoita ylös 3-5 elämänarvoa jotka tulevat ensimmäisenä mieleen.
Jos taas olet tehnyt asian eteen jo aiemmin pohdintaa ja olet edes osittain tietoinen omasta arvomaailmastasi, niin mieti miten ne voisivat näkyä vieläkin paremmin päivittäisessä elämässäsi.
Tein taannoin epävirallisen kyselyn tutuille ja puolitutuille siitä että kuinka moni elää omien elämänarvojensa mukaista elämää. Vastaukset yllättivät sen suhteen että suurin osa kertoi elävänsä omien arvojensa mukaan mutta 23 % vastasi kielteisesti. Siinä aloin pohtia että miksi? Ja mikä ajaa nämä ihmiset elämään vastoin arvojaan?
Eilen olin kuuntelemassa seikkailujuoksija Jukka Viljasen tarinaa eräässä lehdistötilaisuudessa. Hän on ihminen joka päätti muuttaa elämänsä täysin vuosituhannen vaihteessa koska koki että työ mitä hän silloin teki oli kaukana hänen todellisista elämänarvoistaan. Hän vaihtoi puvun rennompiin vaatteisiin ja teki juoksuharrastuksestaan vieläkin intensiivisempää. Hän on ihminen joka on juossut maratonin pohjoisnavalla, ja hän on myös ihminen joka on juossut Saharan autiomaan halki 1628 km 31 päivässä.
Mikä saa ihmisen tekemään moisia asioita?
Itse muutamat maratonit juosseena osittain ymmärrän miksi – mutta hänen tarinan ja juoksukokemusten rinnalla omat maratonit tuntuvat ihan lastenleikiltä.
Mieleeni jäi Jukka Viljasen lause että arvojen mukainen elämä lisää potentiaalia kaikessa.
Näinhän se on!! Siis arvojen mukainen elämä lisää potentiaalia kaikessa!!!
Eli miksi me ihmiset emme sitten elä arvojemme mukaista elämää?? Miksi? Mikä on sen esteenä ettemme ota sitä kaikkea potentiaaliamme käyttöön mitä meillä on odottamassa??
Pelko? Epävarmuus? Mitäköhän muut ajattelevat?
Itsellä on ollut monesti noita samoja tunteita mutta sisäinen pakko ja tunne on ajanut tekemään muutoksia elämässä vaikka ne eivät ole olleet aina helppoja.
Mutta myös se pahaolo, joka tuntuu henkisenä taakkana, ja monesti myös oireilee fyysisenä, on ollut pakottava tekijä elämässä muutoksien tekemiseen.
Kun ymmärsin että minun ei tarvitse aina tähdätä sinne täydellisyyteen ja opin hyväksymään sen, tuntui kun elämä olisi alkanut uudelleen.
Ja kun ymmärsin että elämässäni tärkeimmät kolme arvoa ovat tasapaino, perhe ja hyvinvointi, niin näidenkin oivaltamisen kautta avautui taas ovia uusiin muutoksiin.
Miten on, olisiko korkea aika alkaa miettiä niitä omia tärkeimpiä arvoja elämässä ja ottaa askel niitä kohti jotta niiden läsnäolo konkretisoituisi paremmin arjessa?
Aurinkoista loppuviikkoa!
-Heidi-