Takaisin satulaan
Olen harrastanut ratsastusta aktiivisesti nuorempana yli 15 vuotta sitten. Jouduin lopettamaan harrastuksen tiputtuani maastossa hevosen selästä, siten että toinen käsi murtui useasta kohdasta. Miksi sitten uskaltauduin näin monen vuoden jälkeen aikuisena takaisin satulaan, vaikka käsi on edelleen ajoittain rasituksessa kipeä ja luutunut virheelliseen asentoon?
Kaikki alkoi siitä, kun työkaverit olivat varanneet porukalla issikkavaelluksen ja h-hetken lähestyttyä osa joutui perumaan osallistumisensa. Lähdin mukaan, jotta issikkavaellusta ei jouduttaisi perumaan. Oli niin rentouttavaa ratsastaa porukalla varmoilla hevosilla auringosta ja lumisista maisemista nauttien. Osa työkavereista oli satulassa ensimmäistä kertaa. Kaksi tuntia maastossa teki tehtävänsä. Vaelluksen jälkeen olin varma siitä, että aloitan ratsastuksen uudelleen.
Hain netistä tietoa alueen ratsastuskouluista ja soitin muutamaan. Saimme lähitallin omistajan kanssa idean pienehkön aikuisratsastusryhmän perustamisesta. Hetken kuluttua omistaja tiedotti aikuisten ratsastuskurssista tallin Facebook-sivuilla. Ryhmä saatiin kasaan jo samalla viikolla. Lähitallillamme Vantaalla on kenttä, iso maneesi ja hyvät maastot. Ryhmässä on paljon samanhenkisiä ratsastuksen uudelleen aloittaneita aikuisia.
Ratsastus ei ole kaikkein edullisin harrastus. Kymmenen kerran kausikortin hinnat ovat alueellamme edullisimmillaan 260-320 euron välimaastossa. Jollain alueen talleilla kymmenen kerran hinta kipuaa yli 400 euroon. Jos haluaa saada paremman käsityksen siitä mitä tuntihinnalla saa, kannattaa ottaa jokunen irtotunti eri talleilla. Nykyään tarjolla on laajaa valikoima ratsastusvarusteita. Tunteja varten hankin nahkaiset ratsastuskengät, puolichapsit ja Hööksiltä kypärän. Ostin lisäksi käytettynä kahdet Pikeurin ratsastushousut, jotka ovat vielä postissa matkalla.
Ekan ratsastustunnin jälkeen paikat ja erityisesti reidet ovat kipeät. Yllätyksekseni talvisella kenttätunnilla tuli kuuma. Ratsastus on erinomainen tapa liikkua ja omalla kohdallani se tekee todella hyvää toimistotyön uuvuttamalle alaselälle. Ratsastuksen aloittaminen uudelleen aikuisena osoittautui kaikinpuolin hyväksi valinnaksi. Hevosen selässä keskittyy vain käsillä olevaan hetkeen, mielessä eivät pyöri työasiat tai mikään muu.