Jonkin uuden alku? Toivottavasti!
Uusi alku, uudet unelmat…!
Koska vuosi 2018 on tähän mennessä ollut minulle omalla tavallaan muutoksen vuosi, niin mietin miten toteuttaa itseäni edes hieman uudella tavalla. En ole oikeastaan blogannut aiemmin (jos ei ulkomailla tapahtuneen opiskelijavaihdon aikaista blogipäiväkirjaa lasketa, jonka funktio oli lähinnä jakaa perheelle ja ystäville kuulumiset ja kuvia helposti kerralla). Jostain tämä blogi-idea kuitenkin ilmestyi ja pohdinkin sitä tovin. Onko minusta siihen? Saanko aikaiseksi jakaa ja jäsennellä mietteitäni kirjallisessa muodossa? Avasin tämän blogisivun jo aiemmin tänne odottelemaan – kunnes tuntisin, että nyt on hyvä hetki aloittaa. Ja se kai tuli nyt.
En kuitenkaan tiedä miten usein tai laajasti nyt alussa saan tänne avattua mietteitäni – sitä arkea ja niitä unelmia. Mutta yritän opetella ja harjoitella. En ota tästä nyt paineita enkä tee suunnitelmaa, että esimerkiksi ’näin-ja-näin-usein’ blogiin on pakko ilmestyä postaus. Koitan julkaista silloin kun se tuntuu hyvältä, luontevalta ja kun on jotain muutakin sanottavaa kuin ”Tänään oli ihan tavallinen työpäivä ja kävin sen jälkeen salilla”. Ei siis niin, että siinä olisi mitään vikaa – jokainen tavallaan. Tiedän vain itsestäni sen, että kyllästyn itse tuollaiseen kirjoitteluun ja sen jälkeen riskinä on, että kirjoittelu jää kokonaan. Joten yritän olla itselleni armollinen ja mennä aitojen fiilisten mukaan. Yritän myös pikku hiljaa tutustua tähän blogialustaan ja sen toimintoihin, joten alku voi olla pientä opettelua. Suokaa pliis se mulle… 🙂
Itsestäni voisin näin aluksi sanoa vaikka sen, että tältä puolelta ruutua löytyy pääkaupunkiseudulla asusteleva 30+-vuotias nainen, joka on tänä vuonna saanut omalla tavallaan hieman uuden startin elämään – liittyen terveyteen ja elämänlaatuun. Katson myöhemmin jos avaisin tätä taustaa tarkemmin. Tällä hetkellä kuitenkin aloittelen sitä normaalia arkea ja elämää omalla tavallaan uudelleen ja sen myötä minulla on uusia (suuria ja pieniä) unelmia liittyen esimerkiksi hyvinvointiin, liikuntaan ja päivittäiseen arkeen. Liikkuminen on omalla tavallaan nyt tänä vuonna alkanut minulla täysin uudelleen ja olen sen suhteen aika lailla lähtöruudussa, vaikka se ei tietystikään tarkoita ettenkö aiemminkin olisi esimerkiksi käynyt lenkillä tai heilutellut kahvakuulia. En vain ole terveydellisistä syistä aiemmin oikein saanut liikuntaa ja itsestäni huolehtimista sellaiseksi osaksi elämää, mitä olisin halunnut niiden olevan. Joten nyt kun se on mahdollista, niin tartun tilaisuuteen ja osittain siitä inspiroituneena ja sen seurauksena minut löytää täältä Lilyn blogimaailman syövereistä.
Ihanaa suunnuntaita ja alkavaa viikkoa! Voikaa hyvin 🙂
Ja muistakaa: