OBEY, COS, puhelinnumero ja kynttilät

Viime matkan tuliaisia.

Neonraitoja, kevyttä purkkapinkkiä, kirkasta korallia ja täydellistä harmaata.

Vaatekaapin röyhkeän värikkäitä tulokkaita tärkeämmäksi kasvoi kuitenkin kaikki muu ihana pieni sälä – juuri se mystinen massa joka saa nahkalompakon vetoketjun aina rikki: 

nopeasti vaihdettu puhelinnumero kahvilan brunssimenun toisella puolella, todiste kalliista siideristä ja toinen hävitystä noppapelistä (better luck next time, totesi baarimikko kun maksoin nöyrästi neljän oluen verran), matkalippuautomaatin veloitus ja arkiset ruokakuitit lähikaupasta, jonka nuori miesmyyjä tuntui aina olevan krapulassa ja jonka vanhempi naismyyjä ei koskaan sanonut edes hejtä.

Ja keittiön kaapista syliin tippuneet maailman parhaat kakkukynttilät, joita metsästettiin Michaelin syntymäpäiväylläriä varten ainakin kolmesta eri ruokakaupasta ja joiden ansiosta kotimatkaa käveltiin ensin monta kilometriä ihan väärään suuntaan. Ingerslevsgadella Michaelia odotti työpäivän päätteeksi syntymäpäivälaulut hassusti äännetyllä suomella ja muffinsien päällä varmaan Pohjoismaiden söpöimmät kynttilät.

P.S. Maistiaisia tulevista Distortion-festareista, joita jopa ehkä-sohvasurffauspoitsukin on ehtinyt jo hehkuttaa: