Huonekasveja saa ja kannattaa rakastaa

Moi!

 

Huonekasveihin saa ja kannattaa hullaantua. Ne piristävät ja parantavat mieltä, ja ovat aivan loistavia sisustusjuttuja jotka tuovat rakennetta ja ryhtiä huoneeseen. Huonekasvit toimivat ilmaa puhdistavana elementtinä ja ne lisäävät huoneilman happipitoisuutta. Näinhän kasveja ihmisille markkinoidaan ja siihen minäkin olen aina vain ja uudestaan uskonut. Olen ostanut kasveja ja tappanut ne rakastavalla hoidollani. Viimeisempänä tekonani tapoin rönsyliljan kastelemalla sitä liikaa.

Tuo rönsyliljan kuolema herätti minut pohtimaan, voisinko nyt kerrankin opiskella hieman kavien hoitoa ja psykologiaa. Enpä arvannutkaan kuinka väärin olin kasvejani hoitanut! Mieheni osti minulle tuon instagramissa lintua muistuttavan vaaleanpunisen orkidean, phalenopsiksen, ja halusin oikeasti oppia kuinka pitää se kasvi hengissä. Päädyin siis lopultakin hakemaan neuvoja Youtubesta ja muualta internetistä. Ja kuinka ollakaan Youtube näkyy olevan pullollaan huonekasvien hoitoon keskittyneitä kanavia. Harmittavan vähän suomeksi, mutta todella paljon englanniksi.

Siispä huomasin tehneeni useita perustava laatua olevia virheitä kasvien hoidossa.

• Olen kastellut liian usein ja pitänyt kasvit aina märkänä välittämättä siitä että moni kasvi haluaa pitää juurensa kuivana ja saada vettä hyvin harvoin.
• Olen pitänyt kuivuutta arvostavia kasveja altakaateluruukussa niin että ruukun vesiosa on aina maksimissaan vettä.
• Olen pitänyt kasveja liian suurissa ruukuissa.
• Olen laittanut kaikille kasveille samaa vahvaa mustaa multaa.
• Olen pitänyt kasveja suojaruukuissa, luullut että kasvi nuupottaa kuivuuttaan vaikka kasvi on pudottanut lehtiään märkyyttään.
• Olen lannoittanut aivan liian harvoin.
• Olen valinnut aivan liian paljon valoa vaativia kasveja aivan liian pimeään ympäristöön. En siis ole tuntenut kotini valaistusoloja.
• Olen hoitanut kaikkia kasveja samalla kaavalla ymmärtämättä että jokaisella kasvilla on oma elämä ja omat tarpeet.

En ole tuntenut kasvejani. Siinäpä perisyntini joka johti viattoman rönsyliljan kuolemaan.

Kuinkas homma jatkui…

No, tässä olen nyt kuukauden päivät opetellut hoitamaan omia kasvejani, ja jonkinlainen hulluus huonekasveja kohtaan on päässyt syntymään. Ensimmäinen askelhan on myöntää että ei osaa jotain, toinen askel on kehittää itseään. Katsotaanpa kuitenkin ensin mitä kuuluu pullopuutarhalle.

Pullopuutarha voi itse asiassa hyvin. Suljettua biotooppia siitä ei ole vielä muodostunut. Kävi näet niin että pullossa asuu jokunen mato, ja kun suljin pullon niin sieltä loppui happi. Madoille meinasi käydä huonosti, ja osa madoista kuolikin. Nyt pullossa kasvaa kultaköynnös, aaronin parta, kehtolehti, palmuvehka,rahapuu, sammal, tillandsia ja vielä näkyy hengissä olevan myös santpaulia.

Kehtolehti, rahapuu kultaköynnös ja aaronin parta näyttävät nauttivan pullossa asumisesta. Varsinkin aaroninparta on kasvattanut pullossa jo kolme pienen pientä rönsytainta. Pullo on kasvilampun alla normaalissa huoneenlämmössä. Vettä pulloon ei ole ensimmäisen kastelun jälkeen tarvinnut laittaa, mitä nyt yhden kerran sumuttelin pullon kylkiä sisäpuolelta  jotta multapöly laskeutuisi alas.

Kasvihulluus

 

No miten se kasvihulluus näkyy? Jotenkin nuo Youtuben huonekasvivideot ovat antaneet varmuutta ja tietoa, liittyminen facebookin palmu ja huonekasviryhmiin lisänneet vettä myllyyn. Kasveja on nyt alkanut kertymään kasvi/päivä vauhtia. Hups!

Eilinen vierailu puutarhalla (lapset halusivat pihalle karvamato-kasvin eli kissanhäntä kukan) ja minä en päässyt tämän herttaköynnöksen (Ceropegia woodii) ohi sitten millään. Sen paksut ihanat mehikasvimaiset sydämenmuotoiset lehdet ovat niin ihanat. Olen joskus tappanut tämänkin kasvin. Tämän kohdalla pitää muistaa että se tarvitsee valoa ja hyvin vähän vettä sekä pienen purkin. Jos jossain lämpimässä maassa tätä kasvia kastellaan kerran kahdessa tai kolmessa viikossa, voi olla että täällä riittää harvemminkin.

Ja vettä siis kerralla niin paljon että purkin pohjalta valuu läpi, ja sitten aluslutaselta vesi pois ja kasvi saa olla rauhassa pitkään. Se varastoi vettä paksuihin vahamaisiin lehtiinsä joten se ei kärsi helposti kuivuudesta. Mullan tulee olla hyvin kevyttä ja läpäisevää jotta siihen ei jää kosteus hautomaan juuria. Kuulemma lehdet alkaa pehmentyä sitten kun olisi aika taas kastella.Tämä kukka on nyt länsi-ikkunalla johon paistaa aurinko koko iltapäivän. Valomittarilla mitattuna meidän valoisin ikkuna.  Laitoin heti eilen tätä myös vesilasiin juurtumaan. Minun tuurilla varataimia voidaan tarvita! Valomittarina minulla on kätevä appi puhelimessa. Olipa jännä huomata että isoista valkeista ikkunoista huolimatta kotimme valaistusolot ovat suurimmalta osaltaan sopivat kasveille jotka tarvitsevat vain vähän valoa tai keskipaljon valoa.

Ja mitäs täällä on… eli helpoista helpommaksi mainostettu anopinhammas (Sansevieria trifasciata ’ Hahnii’), Kreetalta siemenenä tuotu taatelipalmu, valkea phalenopsis orkidea ja taustalla näkyy myös kliivia. Anopinhammas saa varmasti olla ainakin vuoden tuossa pienessä purkissaan mutta palmulle tein kasvualustan jossa on uunissa kuumennettua männyn kilpikaarnaa ja seramisrouhetta 1/1.

Orkidean ostin k-marketista ja se oli pakko purkittaa uudelleen. Juuret olivat niin pakkautuneet tiukasti purkkiin ja juurien keskellä oli oikein tiukka muovikori jonka sisällä tiukka mytty turvetta. Huuhtelin juuret ja leikkasin kuolleet sekä vahingoittuneet juuret ja poistin sen muovin ja turpeen kasvin keskeltä. Sen tarkoitus on vain lyhentää kasvin elin ikää jotta ihmiset ostaisivat uusia orkideoita. Onhan se turvemytty palvellut kasvin alkuikana siellä synnyinpuutarhassa, mutta nyt se on liikaa. Laitoin tämän valkoisen suurempaan purkkiin ja vaihdoin tuoreen orkideamullan. Nämä orkideat (valkea ja pinkki) saavat vettä nyt sen mukaan kun ovat veden tarpeessa, eli kun juuret ovat hopean harmaana. Olen tullut siihen tulokseen että minulle sopivin tapa kastella nämä on laittaa ne kannuun likoamaan noin tunniksi, valuttaa ylimääräinen vesi pois ja antaa olla rauhassa.

Ja se kliivia. Se ei ole oikein nauttinut meillä asumisesta. Ihmekö tuo, opin että hän tarvitsee juurilleen mahdollisimman pienen ruukun. Vaihdoin sen siis pienempään. Nyt se näyttää tasapainoisemmalle.

Ja se kasvihulluus on kasvava luonnonvara. Minulle on nyt tulossa viherpeukaloilta huonekasveja,  ja tori.fi sivulta löytyi aarre josta en päässyt yli.

Vanilla planifolia’Variegata’ eli vaniljaorkidea. Tänään se tuli postissa,  hyvin pakattuna. Istutin sen orkideamultaan kuin minkä tahansa muun orkidean. Katsotaan mitä tästä tulee! Odotukset eivät ole hyvin korkealla. Olen etsinyt vinkkejä kuika hoitaa, ja oppinut että kasvi tykkää sumuttelusta, lämmöstä, valosta ja rauhasta. Ei siis purkiteta joka vuosi uudelleen. Tämä saa nyt sopeutua makuuhuoneen itäpuolelle antavalle ikkunalle. Peukut pystyyn että saan tämän pysymään hengissä!

Tällä hetkellä purkissa on juuria kasvattamassa myös oksa peikonlehteä jota myös toivon mukaan nyt opin paremmin hoitamaan, pääsiäiskaktusta, soihtuköynnöstä, ja posliinikukkaa. Lisää kukkapostauksia siis varmasti vielä tiedossa. Sainhan lopultakin myös aaloen viihtymään. Tämä kasvihulluus siis kasvaa koko ajan, mutta se ei haittaa koska viihtyvyys kotona kasvaa samassa suhteessa.

Tiedättekö suositella ketään suomalaista kukkatubettajaa jonka puhe kuuluu videoilla selvästi?