Ihan pihalla ja raivausriennot

Moi!

Meillä ollaan jo niin isoja, että käydään välillä pihalla pöllyttelemässä lunta ja samalla ehkä opettelemassa mikä on se oikea pissi- ja kakkapaikka!

20190107_115444.jpg

Ihan pihalla!

20190107_115417.jpg

Ja vauhti päällä!

20190107_115327.jpg

Paikoista puheen ollen, olen nyt osallistunut haasteeseen jossa joka päivä tammikuun ajan hävitetään tavalla tai toisella ylimääräistä roinaa pois. Ja meillä onkin monta paikkaa jossa sitä ylimääräistä tavaraa luuraa.

Yksi turhimmista on tämä parittomien sukkien laatikko. Ihan harmiton, ja kaikillahan meistä niitä paripuolia sukkia on. Mutta kuka ihme varastoi niitä paripuolia sukkia niin monta vuotta, että ne ei mahdu kenenkään jalkaan! Siispä kahden eri päivän aikana minulle on kertynyt poistoon 150 kappaletta sukkia! Paripuolia, liian pieniä, reikäisiä ja puhki kuluneita. Sekä sellaisia jotka ovat niin mahineet että rutina käy kun venyttää.

Kuvassa olevassa laatikossa on vielä noin 40 paritonta sukkaa. Ne saavat nyt kaksi päivää armoa etsiä parinsa ja sitten nekin menee poistoon.

Muita poistoja viime päivinä on ollut mm. joulun jäljiltä käsittämätön määrä roskaa, tyhjiä kosmetiikkaputkiloita, tarpeettomia keittiökapistuksia, tyhjiä pulloja, pienmetallia, pattereita ja puhkinpalaneita vanhoja patalappuja! 

Sellaisen periaatteen otin kuitenkin että minkä voin kierrättää, kierrätän. Eli turhaan en roskiin tavaraa laita. 

Ja jotta elämä olisi aina niin helppoa, on yhden tyyppiset paikat, nimittäin hammaspaikat, välillä ongelmallisia. Viikonloppuna alkoi yksi hampaani käytännössä murenemaan. Lapsuudessani äiti ei ollut se kaikkein kovin hammaspesulle patistelija, ja minun suussani onkin muutama paikka muistona tästä. 

Muovipaikkojen ikävä puoli on se, että minun happamassa suussa ne eivät kestä. Onneksi meillä toimii tuo julkisen puolen hamnashoito, ja sain ajan heti ensiviikolle. Ei näet ole missään kipuja vaikka näen selvästi kun suuni aukaisen, mistä puuttuu pala. 

Näissä tunnelmissa lähden nyt kanalaan. Veikkaan että tulee 4 munaa!

Hyvinvointi Sisustus Mieli

Vuoden eka lenkki, pannaria ja voihan kiharat!

Heippa hei ja tervetuloa vuoteen 2019! 

Tässä ovat hiukseni. Karkeat hevosen jouhet. Erittäin hankalat käsitellä. Näiden hoitoon olen kokeillut tuhottoman määrän myrkkyjä. Ehkä liikaakin, ja ehkä siinä onkin syy vallattomuuteen.

Ja tänään jätin ensimmäistä kertaa tavallisen shampoon pois, ja pesin hiukseni oliiviöljypohjaisella palasaippualla. Hoitoaineena käytin tavanomaista ainetta. 

Pesun jäljiltä hiukset tuntuivat puhtailta, jotenkin narskuvilta. Eka pesun perusteella kokeilu jatkuu! Jos hiukset tuntuvat edelleen näin hyvältä niin taidan tämän vuoden aikana jättää nestemäiset shampoot ostamatta, hoitoaine nestemäisenä riittänee.

Tämä palasaippua oli pakattu luontoystävälliseen kierrätysmateriaaliin. Tässä voisi siis olla tapa puolittaa muovin kulutus hiusten pesuun liittyen.

20190102_204851.jpg

Hiuksissa on nyt luonnollinen väri, ja luonnollinen rakenne. Kihara kähärä säkkyrä sähärä jonka hoidossa tärkeintä on harjata kauttaaltaan märkänä, ja antaa sitten hiusharjan levätä. Tai sitten myrkyttää ja suoristaa.

Ennen en voinut olla suoristamatta ja nykyään olen havemmin suoristellut hiuksiani. Siksipä monille vanhoille tutuillekin on ollut yllätys että tukkani on niin kihara!

 

20190102_191718.jpg

Tänään meillä on vietetty koiravauvojen 5-viikkois syntymäpäiviä. Nefertiti on saanut tuollaista blue-tic väritystä mikä on aika ihanaa!

Pentulassa alkaa olla sellainen meininki että luulen kahden viikon päästä koittavan luovutusiän olevan ihan hyvä juttu. Viime yönäkin herätyksiä tuli 3 tai 4. Tappelua ja ulinaa ja huomion hakua!

20190102_093343.jpg

Pannaria!

Paistoin aamulla lapsille aamupalaksi lapin mummoni reseptillä pannukakkuja ja tarjosin ne vaahterasiirapilla.

Pannariresepti:

3 munaa

6 dl maitoa

1 dl kermaviiliä

3 dl vehnäjauhoja

1 tl ruokasoodaa

Ripaus suolaa ja sokeria

loraus öljyä

 

Paisto kuumalla pannulla ja paistaessa nokare voita.

Pannarit maistuu hyvälle minkä tahansa kanssa, ja ihan siltäänsäkin. Suosittelen ❤

20190102_093423.jpg

Kävin 1. Päivänä tammikuuta myös vuoden ensimmäisellä juoksulenkillä! Lenkki tuntui tahmealle ja raskaalle! Juuri sellaiselle kuin kinkkuhuumasta ja karamellivuorista selviämään alkavasta krapulasta kärsivän lenkin kuuluukin tuntua.

Tänään ohjelmassa oli pitempi kävelylenkki, se tuntui helpommalle. Luulen että edessä on raskas juoksuvuosi kun tavoitteena on puolimatarhon.

Kauneus Liikunta Hiukset Vastuullisuus