Viimeinen perinteinen Jolie box

Tänään oli se päivä

Kun tekstiviesti ilmoitti postissa olevan paketin. Viestissä luki Jolie, ja siitä mieleni meni kaihoisaksi. Ajattelin että siellä se kaikkien aikojen viimeinen kuukausittainen boxi nyt sitten on.

Etukäteen haaveilin että olisipa tämä viimeinen boxi sellainen kaikkien aikojen boxi täynnä ihanuuksia ja unelmia. Sellainen joka houkuttaisi ja koukuttaisi tilaamaan niitä tulevaisuuden teemaboxeja.

Olin niin innoissani tästä paketista että avasin sen heti autossa. Paketti oli tosi kevyt niin kuvittelin sen olevan tyhjä! Keveys oli jo vähän pettymys kun kesällä kuitenkin boxissa oli painoa ja kolinaa kun siellä oli Koran ihana suihkusaippua (nautinnollinen tuoksu!). Ja pakko myöntää että ei tämä sisältö nyt minussa minkäänlaista Jippii! -reaktiota luonut.

Siis kolme luultavasti myyntikokoista tuotetta ja 2 näytettä. Jo määrällinen pettymys 🙁 ja ainoa kiinnostava tuote tässä setissä minun mielestäni on tuo kotimainen Muru Murun kasvovesi.

Voin kuitenkin todeta olleeni tyytyväinen lähes kaikkiin Jolie boxeissa tulleisiin tuotteisiin, joten käyttöön nämäkin kaikki menevät ja luultavasti paikkansa lunastavat. Vähän jäi kuitenkin sellainen fiilis että tästä kuukausittaisesta konseptista tahdottiin äkkiä eroon sen kummemmin panostamatta.

Mitä mieltä sinä olet, odotitko tältä viimeiseltä boxilta suuria?

Syksy

Minulla alkaa taas olla enemmän aikaa ajatella. Kesä on mennyt siivillä. Alkaa se aika vuodesta kun tekee mieli vähän uudistua. Nyt mielessäni on jatkaa keväällä aloitettua turhasta tavarasta luopumista. Huomenna vien tavaraa kirpputorille myyntiin, olen varannut paikan viikoksi.

Tarkoituksenani ei suinkaan ole tehdä siellä tiliä, vain päästä tavaroista eroon. Siksi päätinkin hinnoitella tavarat hyvin edullisesti. En voi käsittää sitä kuinka joskus näkee kirppiksillä mielestäni todella yläkanttiin hinnoiteltua tavaraa. Minä en todellakaan ole sellainen kirpputorimyyjä-tyyppi. Edellisen kerran olen kirpputoripöytää pitänyt 2013, muuten olen vienyt suoraan kierrätyskeskukseen. Nyt ajattelin kuitenkin yrittää!

Huomaamattaan sitä takertuu kaikenlaisiin tavaroihin jotka jää nurkkiin pyörimään. Todella vaikeaa päättää mistä oikeasti tahtoo luopua. Pitänee lukea joku konmaritus kirja jotta saan inspiraatiota tälle talvea tavarakaaoksen selätykseen! Pakko myöntää että minulla on ollut taipumus hamstraamiseen. Jos innostun jostain, kerään ympärilleni asian tiimoilta oheismateriaalia. Esim puutarha -lehtiä ja kirjallisuutta, käsityöt -ompelukoneita ja saumureita,lehtiä ja materiaaleja, huonekasvit- paljon kasveja ja kirjallisuutta…. tärkeimmän askeleen olen tällä saralla jo ottanut, eli lopettanut sen hamstraamisen. Enää puuttuu se luopuminen.

Tajusin esimerkiksi että vaikka olen kokki, ei minulla tarvitse kotonani olla ihan kaikkia työvälineitä mitä kokki voisi tarvita. Siksi huomenna myyntiin lähtee ainaki kaappiin pölyttymään joutunut lihamylly oheistarpeineen (jos en kotona ole tehnyt viiteen vuoteen sitä makkaraa jonka tekoa varten myllyn ostin niin…) ja valurautapannu joka kyllä on maailman paras, mutta joka lapsiperheen arjessa on viettänyt viimeisen 10 vuotta käyttämättömänä mikron päällä (koska ei tule kotona käristeltyä ruokaa).

Oletko sinä raivannut kaappejasi ja opetellut luopumaan turhasta tavarasta, kuitenkaan ryhtymällä minimalistisen elämän kannattajaksi?