Syksy

Silloinkin oli syksy. Vaikka en saa enää päähäni, oliko syyskuu vai lokakuu, tulee tuon tilanteen rajuus mieleeni aina aika ajoin. Jäin todella yksin. Minua oli loukattu, mutta silti olin muiden mielestä väärässä.

 

Kotona oli pitkään kireä tunnelma. En osannut puolustautua, ottaa asiaa esille puolisoni kanssa. Anopin kanssa tuli vielä lisää kahnauksia. Hän kävi riehumassa työpaikkani pihalla, nimitteli minua narsistiksi ja uhkasi puhua minusta esimiehilleni.

 

Sinä syksynä romahdin töissä moneen kertaan. Esimieheni ja lähimmät työkaverini tarjosivat tukea, olivat samaa mieltä tilanteen järjettömyydestä, mutta silti mietin koko ajan olevani varmaan hullu, väärässä ja huono. Miksi muuten anoppini hyökkäisi tuolla tavoin minua vastaan. Miksi muuten mieheni asettuisi äitinsä puolelle.

 

Ajauduin kauemmas miehestäni.

 

Joulukuussa työstressikin oli jo mahdoton. Projektimme toiminnanjohtaja itki samassa palaverissa kanssani. Kuukauden kuluttua hän irtisanoutui.

Suhteet Oma elämä Työ Ajattelin tänään