Syyskuu

Hengitin kirpeää syysilmaa. Kuuma kesä tuntui paenneen jonnekin kauas ihan yhtäkkiä. Kesä oli lipsahtanut jonnekin ensi vuodessa siintävään tulevaisuuteen, kymmenen kuukauden päähän ja samaan aikaan ihan nurkan taakse, vain muutaman viikon takaisiin muistoihin pakahduttavan kuumista päivistä ja öistä.

Puissa lehdet viipyilivät vielä vihreinä, mutta eilen olin jo nähnyt kerälle käpertyneen vaahteranlehden saapuvan syksyn etujoukkoina. – Tässä tämä nyt sitten taas oli, ajattelin. Edessä oli pitkä pimeä jakso loputtomalta tuntuvaa kylmyyttä, kosteutta ja harmautta.

Astuin alas kuistilta ja kävelin pihan poikki. Sora rapisi lenkkareideni alla. Jaloissa tuntui kummalliselta. Olin vasta alkanut jälleen käyttää kesän jälkeen sukkia. Olin vasta saanut jalkani taas tukevasti maahan.