Melkein kaksi ja puoli vuotta kestänyt suhteeni Lilyyn päättyi toukokuussa, mutta kunnollinen ero jäi tekemättä. Populaarikulttuurin ihannoima closure puuttui.

Samalla tavalla eroamiselta tuntuu kalenteriin katsominen: elokuun viimeinen päivä kun tarkoittaa sitä, että kesä on jälleen väistämättä ohi. Vaikka lämmin ja pitkä syksy on parhaimmillaan lähes yhtä lempeä ja kesähelteillä ostettu alennusvillapaitakin on ehtinyt piipahtamaan mielessä useaan otteeseen, tuntuu ajatus kylmenevistä ja pimenevistä illoista vielä kovin lohduttomalta. Se oli minun syytäni, kesä. Palataan takaisin yhteen.

Bloggaamisesta ei lopulta pysyvää eroa tullutkaan, vaan musiikkilöytöni ja vuodatukseni siirtyvät jatkossa muiden mainioiden tyyppien seuraksi Rosvoihin. Sieltä se löytyy, vanha tuttu 1000 Sparks.

Hyvästi, Lily. Se oli hyvää, niin kauan kuin sitä kesti.

//www.youtube.com/embed/jhmUaMxX2Co