Janne Laurila – Salainen haave
Viime keväänä istuin yhden iltapäivän Pariisin Institut finlandaisissa seuraamassa näyttelyn avajaisia, kun sisään astui kaikista maailman ihmisistä Janne Laurila.
Polkumme olivat kohdanneet aiemmin suunnilleen jokaisessa tamperelaisessa musiikkitapahtumassa — useimmiten Doriksen diskossa. Sanaakaan en ollut kuitenkaan vaihtanut.
Pariisissa melkein tervehdin, mutta sisu meni lopulta kaulaan.
Seuraavalta Berliinin-matkalta lähetin siskolleni kortin, johon oli piirretty Janne Laurila kanssamme Alexanderplatzilla.
Ylläoleva uunituore video ei liity tapaukseen. Se on hyvä.