Haussa: kynttilän kolmas pää

Pienyrittäjyydessä isoin perkeleeni ei ole kassavirran epävarmuus, myymisen vaikeus tai yksin puurtaminen. Eniten minua ahdistaa se, että yrittäjänä joutuu koko ajan valittamaan joko töiden vähyydestä tai niiden paljoudesta.

Kuva: FFFFOUND!, ehkä.

 

Normaalitilanteessa molempiin pitäisi osata suhtautua hopeareunuksia etsimällä. ”No ny on vähän hiljasempaa, mut onpahan aikaa tehdä kaikkea muuta.” ”No ny pitää aika kiirettä, mut saapahan voita leivän päälle.” Oma nahkani on yrittäjäksi kuitenkin vielä liian parkkiintumaton ja asiakaspalveluni liian kilttiä — niinpä tänäänkin taitaa paukkua ei-enää-niin-maaginen viidentoista tunnin työpäivä rikki — kun niitä töitä taas on. Tilanne on jumitellut samana koko kevään.

Aurinkoinen tiistai-ilta ei kulukaan grillaillessa tai jalkapalloa potkiessa, niin kuin vaihtoehdot olivat lupailleet — vaan vuosikertomusta taittaessa, IE-bugeja pilkkiessä ja harmaiden hiuksien kasvattamisessa. Taustalla luuppaavat alakuloisesti Pallers ja the National.

 

http://www.youtube.com/watch?v=-ZnVuAGM2lM

 

 

Jossain heinäkuun kätköissä siintää varovainen ajatus lomasta.