Battle of chillwave: Neon Indian vs. Toro y Moi

Toissa- ja viimevuotisen chillwave-buumin pari isointa nimeä pistivät sitten kartellin pystyyn. Joko siitä tai oman aikansa battle of britpop -vastineesta lienee kyse — Neon Indianin Era Extraña -kakkospitkäsoitto ilmestyi siis tänään ja Toro y Moin Freaking Out -ep eilen.

 

freaking-out-575x575.jpg

 

neon-indian-era-extrana.jpg

 

Alkuperäisessä äänimaailmassa ja tyypillisessä chillwavessa kumpainenkin liikkuu uutukaisilla vain hyvin harvakseltaan. Neon Indian on enemmän meluisa, ylätaajuuksia alleviivaava ja ärhäkkä — suomentamattomasti harsh. Vaikka tuotanto ei turhan helppoa olekaan ja useampi soittokerta saattaa pistää migreenit ilmoille, toimivat kappaleet melko tyydyttävästi, erityisesti alkupuolella. Ei ihan neroutta, mutta ei missään nimessä tylsyyttäkään.

Eniten innostaa edelleen Polish Girl — albumin kuunneltavin biisi. Tänään julkaistu video on aika komia.

 

 

 

 

Siinä missä Neon Indian on astetta noisempaa, tuntuu Toro y Moi flirttailevan edelleen enemmän kasarisynailun ja -rytmiikan kanssa. Kappale toisensa jälkeen on yhtä grooven juhlaa.

 

 

 

 

Selkeästi ylempää julkaisua simppelimpi paketti kiehtonee peräkkäisten kuunteluidenkin verran. Soundipaletiltaan julkaisu on yhtenäinen — ja totta puhuen vähän liiankin. Pikakelattuna viiden biisin pakettia voisi veikata vain yhdeksi kasaripastissiksi.

 

 

 

 

Ei täysosumia siis kummaltakaan suunnalta. Sisäinen samuliknuutini tuomaroi tällä kertaa erävoiton jälkimmäiselle — joskin revanssia vielä toivoen.

kulttuuri suosittelen musiikki
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.