Kirjoitustauon taklaus — pum. 

Verrattuna tamperelaisuuteni hektisimpiin aikoihin, on keikkaravaamiseni Helsingissä ollut suorastaan laiskaa. Ehkä syy on tarjonnan määrässä: kun hyviä juttuja olisi tarjolla paikoin moneen otteeseen samalla viikollakin, iskee vastareaktio päälle.

Viime viikolla asennetta korjailtiin Tavastialla ja Loosessa. Keskiviikkokeikalla Phantom pisti parastaan erinomaisen näyttävällä lämmittelyllä ja LCMDF puolestaan hämmensi uudella materiaalilla — ja vanhan tuotannon uudelleentyöstöllä. Aika hyvää, mutta aika jännää. Noin niinku.

Loosen perjantaissa ehdittiin katsomaan NEØVin levynjulkkarikeikka, joka oli monessa suhteessa aivan erinomainen. Vaikka yhtyeen soitto on paikoin vaarassa mennä liian teknilliskikkailevaksi, toimivat biisit livenä äärimmäisen hyvin — ja jälkeenpäin fiilis levynkin suhteen on ollut erittäin positiivinen. Alkuvuoden paras kotimainen levy siis.