Saint Lou Lou – lintu vai kala

Saint Lou Loun, sen tyypillisen Ruotsi / Australia -akselin kaksoissisaredustajiston blogisuosio on ottanut varovaista räjähtelyä Kitsunén julkaistua singlen kuluneella viikolla. Eipä siinä, hyvä biisihän tuo onkin.

 

artworks-000029343443-i45yo4-original.jpeg

 

Vai onko.

Vai eikö.

Kaikki paperilla ja kuulokkeissakin tuntuu olevan kohdallaan: unipopsoundit kuluneilla synilla ja sub-rummuilla, pianon reverb-yliannostuksesta puhumattakaan. Vokaalit ovat kuitenkin vähän liian… puhtaat. Varmat. Tylsät?

Ehkä seuraava biisi määrittelee lopulta oman tykkäysasteen. Ehkä moikkaillaan, ehkä vien vihille.

 

http://www.youtube.com/watch?v=T3tHe0PlzSQ

 

Onneksi singleltä löytyy pari mainiota remiksausta. Good Night Keatonin versio on silkkaa Friendly Firesia.

 

 

CFCF:n chillparhaus on kuitenkin se julkaisun hienoin hetki. Soimaan oitis.

 

Kulttuuri Musiikki Suosittelen

Musiikkivideoperjantai iskee jälleen!

Uliuli, ystävät hyvät. Perjantaissa mennään ja siksi vaihteeksi kattaus viime aikojen videoparhaimmistosta.

 

Another — Maika

Another saattaa hyvinkin olla paras nurkan takaa tullut juttu, jota ole(n/t) hetkeen kuullut. Aavistuksen Erlend Øyelta kuulostavat vokaalit ylimääräisellä kaikurakkaudella, simppelit groovet ja hiottu tuotanto. Nätti uusi videokin! Tammikuussa tullut levy jaossa ilmaiseksi Bandcampissa! Nothing but net!

 



 

 

Big Wave Riders — Sunny Season

Kaveribändin mainio Life Less Ordinary -lätty ilmestyi tänään. Paitsi soundillisesti, niin näemmä myös video-osastolla kumarrellaan Brittein saarille kahden-kolmenkymmenen vuoden taakse. Komea biisi, josta erityisesti synasoundit sykähdyttävät.

 

 

 

Grimes — Genesis

Syssymmällä Korjaamolle saapuvan Grimesin uusi video jo vanhemmasta biisistä olisi muuten ehkä oudoin ikinä, mutta vahvahko itsetarkoituksellisuuden sivumaku tiputtaa viehätystä. Ysäriestetiikkaa tässäkin — sitä kauheampaa sellaista.

 

 

 

 

Jens Lekman — I Know What Love Isn’t

Muutaman viikon kuluttua Helsinkiin saapuvaa Jens Lekmania odotellaan herkeämättä — vielä kokonaisuudessaan kuulematonta uutuuslevyä myös pienellä huolella. Aiempi fiilis on vähän hakusessa, vaikka uudetkin kappaleet kuulostavat… no, miellyttäviltä. I Know What Love Isn’t on vähän liian Bo Kaspers Orkester, vaikka muutaman tutulta tuntuvan nokkeluuden sisältääkin.

 

 

Mukaan vielä totutusti yksi vanha lemppari. Olisko se  vaikka vaihteeksi Bellesebun paikka? Kirjastotyttöi!

Belle and Sebastian — Wrapped Up In Books

 



 

Kulttuuri Musiikki Suosittelen