Tag: Toro Y Moi

Pari viikkoa sitten saunan lauteilla kuunneltiin epävakaasta matkaradiosta kiakkoa, tänään voisi jännäillä livenä Popagandan artistijulkaisua. Överiä, ehkä. Veikkauksia on saanut esittää, parinkymmenen minuutin päästä ohjelma julkaistaan — ja julkaisutapahtuma livestreamataan. Hauskaa! Toissavuotinen festarointikokemus on jäänyt mieleen parhaana kaupunkifestivaalina, kun viimeviikonloppuinen Field Daykin onnistui järjestelyiltään olevaan ehkä seiskaplussa. Voisiko elokuussa kutsua taas Ruotsi? Saunan jälkeen kuitenkin […]

Kesän aloituspäivä on päätetty. Toro Y Moi, Tavastia, 30.5. Kuuma, tiukka, kova, huima ja mitä näitä nyt on. Uusi videokin.   http://www.youtube.com/embed/xV48pF4r5m8

Flow ei vakuuttanut vielä täysin ekoilla kiinnityksillä, mutta kevättä on onneksi reilusti jäljellä. Knifesta isoa innostusta, Nick Cavelle tyytyväistä hymähtelyä, Of Monsters and Menkin kiinnostaa. Solangen Losing You on kyllä käsittämättömän kova raita, mutta koko keikallinen epäilyttää. Muu ilmoitettu kaarti taitaa tulla passatuksi. Äh. Kertokaa jo, tuleeko Foxygen.     Kertokaa jo, tuleeko Phoenix.   […]

Hmm hmm.  Toro y Moi -innostus tuntuu omalta osaltani laskeneen vaarallisen tasaisesti, kun uusi materiaali viimeisen parin vuoden aikana ei ole lopulta hirveästi hetkauttanut. Uusi albumi olisi tulossa, mutta singlet ovat jättäneet vielä kylmäksi — ainakin audiopuolella. Say That kuulostaa melkeinpä geneerisimmältä mbar-tapettimusakilta ikinä. Mutta! Harrys-ohjaajaporukan tekemä video on käsittämättömän makea. Yksinkertainen kuin mikä, mutta […]

Yhden kovan ja yhden ookoohkon albumin Toro y Moi -nimikkeellä julkaissut Chaz Bundick on kaivannut parivuotisesta naftaliinista Les Sins -sivuprojektinsa. Pari uutta raitaa ilmestyi kuultavaksi eilen, albumillinen on luvassa vielä elokuun puolella — julkaisijana Caribou-jäbä Dan Snaithin Jiaolong-label.     Ihan kelpoja molemmat. Ei samaa tanssilattiafiilistä kuin aiemmassa Lina-raidassa tai samaa polyrytminerokkuutta kuin etenkin siinä […]

”Elämä ilman värejä olisi turhan mustavalkoista”

Kyllä aika menee nopeasti. Syksyllä tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun menin ala-asteelle. Seitsemän vuotta siitä, kun muutin Tampereelle. Kaksi vuotta siitä, kun Neon Indian nosti chillwaven lopullisesti pinnalle Psychic Chasms -debyytillään.   Kuva: Gorilla vs. Bear   Kahden jälkimmäisen kohdalla on odotettavissa ympyröiden sulkeutumista — ja sopivan yhtenevällä tavalla — hiusidolini Alan Palomo kun […]