Olen nyt ollut ilman kofeiinia pari viikkoa. Aluksi päänsärkyä oli ainakin kolmena päivänä putkeen ja ihan hirveää olikin. Mutta sitten se loppui. Yllättynyt olen ollut lähinnä siitä, miten monessa ruoassa ja ainesosassa on kofeiinia. Kofeiinin välttely ei kuitenkaan ole ollut vaikeaa sillä tavalla, että olisin himoinnut sitä.

Parin muun asian kanssa on ollut hankalaa, porkkanamehu on pahaa, omenaviinietikka on pahaa… Ihan kuin lapsena. Toisaalta tykkään manteleista ja kamomillatee on yllättävän hyvää. Nämä muutokset ovat olleet siis hyviä ja järkeviä terveyteni kannalta.

Asiat ovat sujuneet myös lonkan kanssa, kun en ole käyttänyt huonoksi havaitsemiani kenkiä. Jumppaamista ei saa unohtaa, eikä venyttelyä, niin pysyn kunnossa. Välillä se on tuntunut hankalalta, kun on ollut niin kuuma, ettei haluaisi hikoilla yhtään lisää. Ja myös tuon kofeiinipäänsäryn kourissa unohdin jumppaamisen täysin. Onneksi se on nyt ohi.

Täysin ilman kofeiinia en ajatellut olla loppuelämääni, mutta pysyä erossa päivittäisestä pepsi maxista kuitenkin. Ehkä joskus voin saada sitä annoksen ihan närästyksen uhalla.

Mietin eilen, että mikään asia ei muutu, ellen tee mitään eri tavalla tai muuta sitä itse. Itkin sitä hetken, mutta sitten halusin tehdä jotain muuttaakseni asian. Sama tilanne kuin ne huonot kengät. Lonkan ja reiden kivut ovat taas poissa, kun käytän parempia kenkiä. Samaan minun on pyrittävä muissakin asioissa.

Lähinnä ajattelin vältellä tiettyjä ruoka-aineita, koska ne aiheuttavat refluksia. Jos haluan muuttaa elämääni, tällaiset asiat täytyisi tapahtua tietenkin. Itsestään selvää on, että jokaisen kannattaisi syödä siten, ettei aiheuttaisi itselleen terveysongelmia. Mutta se ei vain toimi niin helposti. Siksi tämäkin oivallukseni on tarpeellinen. En demonisoi ruokia, mutta täytyyhän minun ymmärtää, että jotkut ruoka-aineet kuitenkin selkeästi aiheuttavat ongelmia, joita en kaipaa.

Aion myös kokeilla uudelleen lääkitystä allergiaani, joka aiemmin aiheutti minulle enemmän ongelmia kuin hyötyä. Nyt ajattelin kokeilla suihketta lääkärini ohjeistuksella vähän eri tavalla ja vielä varovaisemmin annosteltuna, jotta välttyisin ongelmilta ja saisin siitä hyötyä tähän vuoden kurjimpaan aikaan, heinien ja pujon kukinta-aikaan.

Sen, että juuri minun täytyy tehdä asioita eri tavalla muuttaakseni omaa elämääni, ei pitäisi olla mikään oivallus, mutta sitä se kuitenkin on. Oivallus, että vaikutan itse elämääni. Kuulostaa tyhmältä, mutta onkin fiksua.